Lisämateriaali

Making of

Making of – eli tallenne elokuvan teosta – esittää pieniä väläyksiä siitä, millaista kuvaustilanteessa on. Videossa ei ole tekstityksiä.

Dance on Thin Ice (making of) from Cineparadiso on Vimeo.

Teaserit

Teaser on lyhyt mainos, jossa annetaan pientä vinkkiä elokuvan sisällöstä. Teaserille ei ole suomenkielistä vastinetta, mutta sana kuvaa englanniksi, kuinka kiusoitellen annetaan väläys tai maistiainen tulevan elokuvan annista.

Mitä elokuvassa voisi tapahtua teasereiden perusteella?

Dans på tunn is – Tanssi heikolla jäällä

Elokuva on katsottavissa kouluissa maksutta 3.–31.10.2022. Elokuvan katsominen vaatii salasanan, jonka voi tilata tältä sivulta.


Tanssi heikolla jäällä kertoo 12-vuotiaasta Felix-pojasta, joka jää jouluna yksin, kun hänen vanhempansa matkustavat Intiaan. Felix päätyy vasten tahtoaan jäätelönmyyjäksi autiolle uimastadionille, jossa uima-altaan pintakin on jäätynyt umpeen. Mutta uimastadion ei olekaan täysin autio. Felix kohtaa kirjavan ryhmän oman onnensa nojassa olevia ei-toivottuja ihmishahmoja – näiden joukossa on myös pakolaistyttö nimeltä Fakira, jonka vanhemmat ovat kuolleet pommi-iskussa Syyriassa.

Elokuvassa poika, jota kukaan ei halua, saa mahdottoman tehtävän. Pakolaistyttö, jota kukaan ei halua, saa ystävän. Yhdessä he tekevät ihmeitä. Tanssi heikolla jäällä on tarina vieraantumisesta ja erilaisuuden piilevästä voimasta.

Elokuvan päähenkilöt eivät sovi joukkoon, heissä on eri tavoin jotain ”väärää” ja samalla ainutlaatuista. Yhdessä he tekevät väärän oikeaksi. Elokuva näyttää maailman lapsen silmin lapsen ehdoilla. Elokuvan teemoja ovat suvaitsevaisuus ja itsensä voittaminen.

Elokuvan on ohjannut PV Lehtinen (mm. Risto Jarva -palkinnonvoittaja). Käsikirjoituksen on kirjoittanut Jan Nåls ja se voitti Finlandssvensk Novellfilm 2017 -käsikirjoituskilpailun. Elokuvan on tuottanut Cineparadiso ja se on toteutettu yhteistyössä Yleisradion (Svenska Yle) kanssa. Elokuvan ovat rahoittaneet Suomen elokuvasäätiö, Svenska kulturfonden, Föreningen Konstsamfundet ja Kirkon mediasäätiö.

www.cineparadiso.fi
www.facebook.com/danspatunnis/


Tilaa salasana Tanssi heikolla jäällä -elokuvan katsomista varten tällä lomakkeella.


Täytä yhteystietosi alle ja ilmoita elokuvan arvioitu katsojamäärä. Elokuva on tarkoitettu katsottavaksi osana kouluopetusta.

(salasana lähetetään tähän osoitteeseen)
Esimerkiksi luokkasi tai koulusi oppilasmäärä. HUOM! Arvio on suuntaa-antava tieto elokuvaviikon yhteistyökumppaneille.


Making of

Making of – eli tallenne elokuvan teosta – esittää pieniä väläyksiä siitä, millaista kuvaustilanteessa on. Videossa ei ole tekstityksiä.

Dance on Thin Ice (making of) from Cineparadiso on Vimeo.

Teaserit

Teaser on lyhyt mainos, jossa annetaan pientä vinkkiä elokuvan sisällöstä. Teaserille ei ole suomenkielistä vastinetta, mutta sana kuvaa englanniksi, kuinka kiusoitellen annetaan väläys tai maistiainen tulevan elokuvan annista.

Mitä elokuvassa voisi tapahtua teasereiden perusteella?

Mitä eroa elokuvan teaserilla ja trailerilla on?


Oppimateriaalin teemoja: Erilaisuus, fantasia, perhe, juhlapyhät, sota, suvaitsevaisuus, yksinäisyys, ystävyys

Oppimateriaalin on tuottanut IhmeFilmi ry osana IhmeSuomi-hanketta.

Näkymätön Elina

Elokuvan katsominen vaatii salasanan, jonka pystyt tilaamaan Elokuvapolun sivulta. Salasana lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen. Suomenkielisen tekstityksen saa valittua katseluikkunan oikeassa alalaidassa olevalla cc-painikkeella.


Kaikki sanovat Elinan olevan kuin isänsä, joka on kuollut ja jonka kanssa Elina käy kahdenkeskisiä keskusteluja suolla. 10-vuotias Elina joutuu koulussa opettajan silmätikuksi, koska ei anna periksi tiukkojenkaan käskyjen ja nöyryytysten edessä.  Onneksi kouluun tulee uusi opettaja, joka riemastuttaa olemuksellaan ja auttaa hädässä. Elokuva on valmistettu suomalais-ruotsalaisena yhteistuotantona.

Kertomus Näkymättömästä Elinasta sijoittuu 1950-luvun alkuun Torniojokilaaksoon. 10-vuotiaan Elinan (Natalie Minnevik) perhettä elättää ja pitää koossa nuori äiti (Marjaana Maijala). Elina kaipaa isäänsä, jonka on menettänyt vastikään. Tyttö ei osaa puhua surustaan äidilleen vaan pakenee sitä mielikuvitusystäviensä luo suolle, missä hän tuntee olevansa lähellä isäänsä.

Elina on juuri parantunut tuberkuloosista ja pääsee vihdoin aloittamaan koulun. Koulussa kuitenkin Elinan kehittynyt oikeudentunto ja vahva oma tahto saavat aikaan kahnausta pääopettajatar Tora Holmin (Bibi Andersson) kanssa alusta saakka. Tukholmasta tullut opettajatar on päättänyt opettaa suomea puhuville erämaan lapsille ruotsia – vaikka väkisin.

Tarina perustuu ruotsalaisen Kerstin Johansson i Backen romaaniin, joka on ilmestynyt suomeksi syksyllä 2002 nimellä ”Näkymätön Elina”.


Oppimateriaalin teemoja: kiusaaminen, koulu, 1950-luku, ruotsin kieli, syömishäiriöt, stereotypiat, kuolema
Oppimateriaalin tehtävät on laadittu perusopetuksen 4.–9.-luokille.
Oppimateriaalin on laatinut kuvataide- ja luokanopettaja Hanna Niinistö apunaan työryhmä Annika Henriksson, Minna Hautaniemi ja Outi Freese.
Oppimateriaali on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.

Oppimateriaali ruotsiksi

Valasratsastaja

Elokuvan katsominen vaatii salasanan, jonka pystyt tilaamaan Elokuvapolun sivulta. Salasana lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.


Valasratsastajan tarina sijoittuu Whangaraan, Uuden-Seelannin itärannikolle, jonka asukkaat maorit uskovat polveutuvansa Paikeasta eli valasratsastajasta. Muinaisen mytologian mukaan joillakin poikkeuksellisilla ihmisillä on kyky puhua valaiden kanssa. Valaiden hyvinvointi kertoo koko maailman hyvinvoinnista.

Valasratsastaja kertoo Paikea-tytön ja samalla hänen perheensä kohtaloista. Tyttö syntyy kylänvanhimman, Koron, esikoispojan esikoiseksi, josta odotetaan rapistuvan, autioituvan kylän pelastajaa. Äiti ja kaksosveli kuolevat synnytyksessä, eikä tyttövauva kelpaa isoisän mielestä kylän johtajan tehtävään. Tytölle ei varsinkaan olisi saanut antaa pojan nimeä, erityisesti kun Paikea on pyhä sankari, esi-isistä tärkeimpiä. Isoisä ei voi mitään, sillä Paikea saa nimensä äidin viimeisen toiveen mukaan. Pain isä pakenee tilannetta, ja tyttö jää isovanhempien kasvatettavaksi. Hän saavuttaa isoisän kiintymyksen, mutta välit tulehtuvat, kun tyttö haluaisi tämän kouluttavan hänet johtajaksi eikä Paikeaa oteta mukaan miesten oppiin. Mutta kun valaat alkavat kärsiä, koko kylän on tehtävä yhteistyötä. Tyttö ottaa perintöönsä kuuluvan vastuun, nousee ratkaisijan osaan ja lunastaa paikkansa vaikuttavalla tavalla.


Oppimateriaalin teemoja: Elokuvakerronta ja symbolit, perinteet ja sukupuut, sukupuoliroolit, maorit, valaat ja Uusi-Seelanti.
Oppimateriaalin tehtävät on suunniteltu alakoulun 4.–6. luokille. Sopii soveltuvin osin myös yläkouluille.
Oppimateriaalin on laatinut äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Minna Hautaniemi.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Oppimateriaali on julkaistu vuonna 2002. Oppimateriaali on päivitetty vuonna 2021.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.

Pojat

Mikko Niskasen esikoisohjaus pohjautuu Paavo Rintalan vuonna 1958 ilmestyneeseen omaelämäkerralliseen romaaniin. Elokuva käsittelee kotirintaman suhdetta sotaan ja saksalaisiin sotilaisiin oululaisten nuorten poikien näkökulmasta. Pojat oli myös nuoren Vesa-Matti Loirin kiitelty ensiesiintyminen valkokankaalla. Niskanen sai elokuvasta Jussi-palkinnon ja tuli myöhemmin tunnetuksi muun muassa elokuvista Käpy selän alla ja Kahdeksan surmanluotia.


Oppimateriaalin teemoja: suomalaisen elokuvan ja Suomen historia, nuorisokuvaukset.
Oppimateriaali on suunnattu 8.-luokkalaisille.

Oppimateriaalin on laatinut FM Myrtti Lehtinen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

 

Komisario Palmun erehdys

Helsinkiläinen seurapiirikeikari Bruno Rygseck järjestää juhlat, joihin osallistuvat hänen sukulaisensa, sisarukset Airi ja Aimo Ryhkämö sekä tuttavansa Erik Vaara ja Irma Vanne. Aika on 1930-luku ja illan teemana on rikos. Seuraavana aamuna komisario Palmu saa tiedon, että Bruno on liukastunut saippuaan ja hukkunut uima-altaaseen. Poliisin saapuessa paikalle talossa ovat paikalla vanha neiti Amalia Rygseck, Brunon entinen vaimo Alli Rygseck sekä Aimo, Airi, Erik ja hovimestari “Batler”. Palmu ryhtyy kuulusteluihin ja selvittää, että kyseessä on murha. Tarinaan mahtuu kostea lounas Kämpin kabinetissa, leikkimielellä suunniteltu rikosaalto, dramaattinen pesänselvitystilaisuus ja uusi murha.


Oppimateriaalin teemoja: Elokuvan tekijät ja taustat, Mika Waltari, ajankuva, jännitys elokuvassa, elokuvakerronnan analyysi
Oppimateriaali on suunnattu yläkouluihin sekä lukioihin ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin.
Oppimateriaalin on laatinut Kirsi Raitaranta KAVI:sta.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Käpy selän alla

Elokuvan katsominen vaatii salasanan, jonka pystyt tilaamaan Elokuvapolun sivulta. Salasana lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.


Käpy selän alla kertoo neljän kaupunkilaisnuoren kesäisestä telttaretkestä ja kuvaa samalla terävästi aikansa nuorison asenteita. Elokuva on yksi suomalaisen elokuvahistorian merkkipaaluista. Se valmistui studiojärjestelmän romahtamisen jälkeen suomalaisen elokuvan kriisin ollessa pahimmillaan. Se merkitsi käännekohtaa ja toi uusia tuulia ummehtuneeseen elokuvakulttuuriin ja kotimaiseen filmituotantoon.


Oppimateriaalin teemoja: uusi aalto, 1960-luku, näytteleminen, nuorisokuvaus, ohjaaja Mikko Niskanen.
Oppimateriaali on suunnattu lukiolaisille ja soveltuvin osin 8.–9.-luokkalaisille.
Oppimateriaalin on laatinut FM Marjo Kovanen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Valkoinen peura

Valkoinen peura alkaa päähenkilön, Piritan, syntymällä, jota säestää elokuvan tarinan tiivistävä surumielinen joiku:

    ”Pieni piika, Lapin lapsi/syntynyt oli hangelle/kasvoi tyttö heinäkenkä/niin kuin nuori vaadin. Ei tiennyt isänsä kodossa/miehelähän mennessänsä/että oli noita synnyltänsä/vatsassaan paha valta. Kermikän-seidalle uhrasi/Maddar-Ahkkalle valkovasan/siitä peurana tunturiin juoksi/kunnes koitti hetki. Vasama valkoisen lävisti/ siihen nukkui heinäkenkä/ hanki hyinen peittehenä/lumipielus pään alla.”

Aikuisena Pirita osallistuu poronajokilpailuun, josta hän löytää miehekseen nuoren poromiehen, Aslakin. Miehensä ollessa paljon poissa kotoa Pirita on yksinäinen ja varsinkin öisin levoton. Hän lähtee tapaamaan tietäjä Tsalkku-Nillaa, joka sekoittaa Piritalle lemmenjuomaa ja arpomisrituaalin yhteydessä ennustaa: ”Sinun tulee uhrata suurelle seidalle ensimmäinen elollinen olento, joka tulee vastaan. Silloin kukaan poromies ei voi sinua vastustaa.” Piritaa ensimmäinen vastaantuleva olento on Aslakin lahjoittama porovasa, jonka hän uhraa seidalle. Myöhemmin, täydenkuun aikaan, Pirita muuttuu valkoiseksi peuraksi, jonka hahmossa houkuttelee poromies Niilan peräänsä ja tappaa tämän. Kun Niilan ruumis tuodaan kylään, Piritakin on kauhistuneiden kyläläisten joukossa.

Toisenkin miehen kuollessa salaperäisesti kyläläiset alkavat puhua ”noitapeurasta”, joka täytyy tappaa rautakärkisellä keihäällä, koska ”noidan voi surmata vain kylmällä raudalla”. Etelästä tullut metsänhoitaja päättää tappaa peuran kiväärillään, koska ei usko noituuteen. Kun hän ampuu peuraa kohti, se muuttuu ilkeästi nauravaksi Piritaksi ja kivääri räjähtää metsästäjän käsissä. Illalla juhlissa metsänhoitaja tunnistaa Piritan naurun ja syyttää häntä noidaksi, mutta miestä ei uskota. Pirita itse alkaa kuitenkin aavistella, että hänessä piilee pahoja voimia.

Kun taas yksi mies saa surmansa, kyläläiset ryhtyvät joukolla takomaan keihäitä. Pirita katselee kauhuissaan Aslakin valmistautumista peurajahtiin. Pirita muuttuu ensimmäistä kertaa päivänvalossa valkoiseksi peuraksi ja pakenee miesten lähtiessä takaa-ajoon. Ihmishahmossaan Pirita menee pyytämään seidalta, että tämä päästäisi hänet noituudesta, mutta muuttuu kuitenkin uudelleen poroksi. Aslak onnistuu surmaamaan valkoisen peuran, mutta kuolleen eläimen muuttuessa ihmishahmoonsa, hän huomaakin tappaneensa oman vaimonsa.


Oppimateriaali sisältää taustoittavaa aineistoa opettajille sekä tehtäviä oppilaiden kanssa tehtäväksi.
Oppimateriaalin teemoja: Elokuva Valkoinen peura, kauhuelokuvan lajityyppi.
Oppimateriaali on suunnattu yläkouluihin sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Oppimateriaalin on laatinut Marjo Kovanen.
Oppimateriaalin saamelaisosuuden on laatinut Tarja Porsanger, Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Sivun alkuun
https://www.kulttuurivalve.fi/fi/lastenkulttuurikeskus/etusivu/http://www.koulukino.fi/https://elokuvapolku.kavi.fi/https://www.kavi.fi/https://ihmefilmi.fi/https://www.cined.eu/fihttp://mediametka.fi/https://filmkamraten.fi/https://www.oulufilmfestival.fi/http://www.lastenkulttuuri.fi/https://www.freeed.com/https://culture.hu/fi/helsinkihttp://minedu.fi/etusivu