Mansikkamaa

Tietoa elokuvan katsomisesta ja salasanan tilaamisesta:

  • Elokuva on vapaasti katsottavissa kouluissa verkon kautta 30.9.–6.10.2024.
  • Opettajat voivat esikatsella elokuvan 23.–29.9.

Elokuva käsittelee seuraavia teemoja: arvot ja ennakkoluulot, yhteiskunta ja politiikka, teinirakkaus, kulttuurien kohtaamiset/kulttuurien yhteentörmäykset

Opettajan on hyvä esikatsella elokuva, ja varmistaa sen sopivuus omalle ryhmälleen. Elokuva voi herättää herkimmissä katsojissa ahdistusta: elokuva sisältää mm. nuorison päihteiden käyttöä ja jotkin elokuvan kohtauksista sisältävät väkivaltaa. 

15-vuotias puolalainen Wojtek matkustaa vanhempiensa kanssa Ruotsiin poimimaan mansikoita. Määränpää on Listerlandet Itämeren rannalla Blekingessä, Etelä-Ruotsissa. Siellä Wojtek tutustuu isännän tyttäreen Anneliin, ja nuoret alkavat tapailla salaa, mutta suhdetta vaikeuttaa heidän keskinäinen epätasa-arvonsa. Anneli ei uskalla näyttää avoimesti tunteitaan koska tietää, ettei ympäristö hyväksyisi heidän suhdettaan. Wojtekin mielestä Anneli leikkii hänen tunteillaan. Lopulta heidän suhteensa paljastuu, mikä johtaa voimakkaisiin reaktioihin.

Wiktor Ericssonin Mansikkamaa on puolalaisen vierastyöläisen ja ruotsalaisen talontyttären liikuttava rakkaustarina. Tarina sijoittuu Blekingin kauniille mansikanviljelyseudulle, mutta se kuvaa vastakohtien ja ennakkoluulojen maailmaa.

Katso elokuvan traileri.

Elokuvan tarjoaa Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK, Luckan Sydösterbotten ja Luckan Karleby.

Charlie Chaplinin Siirtolainen

Elokuva katsotaan KAVI:n Elokuvapolullan. Elokuvan katsomista varten sinun tulee ensin täyttää salasanan tilauslomake.


Charlie Chaplinin Siirtolainen (The Immigrant) on Mutual-elokuvayhtiön muita Chaplin-elokuvia hidastempoisemp ja tunteikkaampi satiiri. Myrskyn viskelemässä aluksessa kohdataan surkea siirtolaissakki: Albert Austin merisairaana venäläisenä, Henry Bergman tukevana talonpoikaisnaisena ja Loyal Underwood pikkuisena aviomiehenä. Kuten komediassa usein, myös Siirtolaisen tapahtumia vauhdittaa väärinkäsitys. Korttipelissä onnekas Charlie sujauttaa juuri saamansa pelivoiton viehättävän Ednan taskuun. Kesken hyväntahtoisen eleensä Charlie tulee kuitenkin toisiin tuumiin ja nappaa itselleen muutaman setelin takaisin. Tämän seurauksena häntä syytetään varkaudesta.

Chaplinin mykkäelokuvan musiikin on Elokuvapolulle toteuttanut muusikko, säveltäjä Päivi Takala.
Elokuva ja oppimateriaalit täydennetään sivulle syyskuun aikana.

Näkymätön Elina

Elokuvan katsominen vaatii salasanan, jonka pystyt tilaamaan Elokuvapolun sivulta. Salasana lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen. Suomenkielisessä tekstityksessä on havaittu tekninen ongelma, johon emme pysty vaikuttamaan tällä hetkellä. Ongelmat voivat vaikeuttaa elokuvan ymmärtämistä.


Kaikki sanovat Elinan olevan kuin isänsä, joka on kuollut ja jonka kanssa Elina käy kahdenkeskisiä keskusteluja suolla. 10-vuotias Elina joutuu koulussa opettajan silmätikuksi, koska ei anna periksi tiukkojenkaan käskyjen ja nöyryytysten edessä.  Onneksi kouluun tulee uusi opettaja, joka riemastuttaa olemuksellaan ja auttaa hädässä. Elokuva on valmistettu suomalais-ruotsalaisena yhteistuotantona.

Kertomus Näkymättömästä Elinasta sijoittuu 1950-luvun alkuun Torniojokilaaksoon. 10-vuotiaan Elinan (Natalie Minnevik) perhettä elättää ja pitää koossa nuori äiti (Marjaana Maijala). Elina kaipaa isäänsä, jonka on menettänyt vastikään. Tyttö ei osaa puhua surustaan äidilleen vaan pakenee sitä mielikuvitusystäviensä luo suolle, missä hän tuntee olevansa lähellä isäänsä.

Elina on juuri parantunut tuberkuloosista ja pääsee vihdoin aloittamaan koulun. Koulussa kuitenkin Elinan kehittynyt oikeudentunto ja vahva oma tahto saavat aikaan kahnausta pääopettajatar Tora Holmin (Bibi Andersson) kanssa alusta saakka. Tukholmasta tullut opettajatar on päättänyt opettaa suomea puhuville erämaan lapsille ruotsia – vaikka väkisin.

Tarina perustuu ruotsalaisen Kerstin Johansson i Backen romaaniin, joka on ilmestynyt suomeksi syksyllä 2002 nimellä ”Näkymätön Elina”.


Oppimateriaalin teemoja: kiusaaminen, koulu, 1950-luku, ruotsin kieli, syömishäiriöt, stereotypiat, kuolema
Oppimateriaalin tehtävät on laadittu perusopetuksen 4.–9.-luokille.
Oppimateriaalin on laatinut kuvataide- ja luokanopettaja Hanna Niinistö apunaan työryhmä Annika Henriksson, Minna Hautaniemi ja Outi Freese.
Oppimateriaali on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.

Oppimateriaali ruotsiksi

Pojat

Mikko Niskasen esikoisohjaus pohjautuu Paavo Rintalan vuonna 1958 ilmestyneeseen omaelämäkerralliseen romaaniin. Elokuva käsittelee kotirintaman suhdetta sotaan ja saksalaisiin sotilaisiin oululaisten nuorten poikien näkökulmasta. Pojat oli myös nuoren Vesa-Matti Loirin kiitelty ensiesiintyminen valkokankaalla. Niskanen sai elokuvasta Jussi-palkinnon ja tuli myöhemmin tunnetuksi muun muassa elokuvista Käpy selän alla ja Kahdeksan surmanluotia.


Oppimateriaalin teemoja: suomalaisen elokuvan ja Suomen historia, nuorisokuvaukset.
Oppimateriaali on suunnattu 8.-luokkalaisille.

Oppimateriaalin on laatinut FM Myrtti Lehtinen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

 

Komisario Palmun erehdys

Helsinkiläinen seurapiirikeikari Bruno Rygseck järjestää juhlat, joihin osallistuvat hänen sukulaisensa, sisarukset Airi ja Aimo Ryhkämö sekä tuttavansa Erik Vaara ja Irma Vanne. Aika on 1930-luku ja illan teemana on rikos. Seuraavana aamuna komisario Palmu saa tiedon, että Bruno on liukastunut saippuaan ja hukkunut uima-altaaseen. Poliisin saapuessa paikalle talossa ovat paikalla vanha neiti Amalia Rygseck, Brunon entinen vaimo Alli Rygseck sekä Aimo, Airi, Erik ja hovimestari “Batler”. Palmu ryhtyy kuulusteluihin ja selvittää, että kyseessä on murha. Tarinaan mahtuu kostea lounas Kämpin kabinetissa, leikkimielellä suunniteltu rikosaalto, dramaattinen pesänselvitystilaisuus ja uusi murha.


Oppimateriaalin teemoja: Elokuvan tekijät ja taustat, Mika Waltari, ajankuva, jännitys elokuvassa, elokuvakerronnan analyysi
Oppimateriaali on suunnattu yläkouluihin sekä lukioihin ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin.
Oppimateriaalin on laatinut Kirsi Raitaranta KAVI:sta.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Käpy selän alla

Elokuvan katsominen vaatii salasanan, jonka pystyt tilaamaan Elokuvapolun sivulta. Salasana lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.


Käpy selän alla kertoo neljän kaupunkilaisnuoren kesäisestä telttaretkestä ja kuvaa samalla terävästi aikansa nuorison asenteita. Elokuva on yksi suomalaisen elokuvahistorian merkkipaaluista. Se valmistui studiojärjestelmän romahtamisen jälkeen suomalaisen elokuvan kriisin ollessa pahimmillaan. Se merkitsi käännekohtaa ja toi uusia tuulia ummehtuneeseen elokuvakulttuuriin ja kotimaiseen filmituotantoon.


Oppimateriaalin teemoja: uusi aalto, 1960-luku, näytteleminen, nuorisokuvaus, ohjaaja Mikko Niskanen.
Oppimateriaali on suunnattu lukiolaisille ja soveltuvin osin 8.–9.-luokkalaisille.
Oppimateriaalin on laatinut FM Marjo Kovanen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Valkoinen peura

Valkoinen peura alkaa päähenkilön, Piritan, syntymällä, jota säestää elokuvan tarinan tiivistävä surumielinen joiku:

    ”Pieni piika, Lapin lapsi/syntynyt oli hangelle/kasvoi tyttö heinäkenkä/niin kuin nuori vaadin. Ei tiennyt isänsä kodossa/miehelähän mennessänsä/että oli noita synnyltänsä/vatsassaan paha valta. Kermikän-seidalle uhrasi/Maddar-Ahkkalle valkovasan/siitä peurana tunturiin juoksi/kunnes koitti hetki. Vasama valkoisen lävisti/ siihen nukkui heinäkenkä/ hanki hyinen peittehenä/lumipielus pään alla.”

Aikuisena Pirita osallistuu poronajokilpailuun, josta hän löytää miehekseen nuoren poromiehen, Aslakin. Miehensä ollessa paljon poissa kotoa Pirita on yksinäinen ja varsinkin öisin levoton. Hän lähtee tapaamaan tietäjä Tsalkku-Nillaa, joka sekoittaa Piritalle lemmenjuomaa ja arpomisrituaalin yhteydessä ennustaa: ”Sinun tulee uhrata suurelle seidalle ensimmäinen elollinen olento, joka tulee vastaan. Silloin kukaan poromies ei voi sinua vastustaa.” Piritaa ensimmäinen vastaantuleva olento on Aslakin lahjoittama porovasa, jonka hän uhraa seidalle. Myöhemmin, täydenkuun aikaan, Pirita muuttuu valkoiseksi peuraksi, jonka hahmossa houkuttelee poromies Niilan peräänsä ja tappaa tämän. Kun Niilan ruumis tuodaan kylään, Piritakin on kauhistuneiden kyläläisten joukossa.

Toisenkin miehen kuollessa salaperäisesti kyläläiset alkavat puhua ”noitapeurasta”, joka täytyy tappaa rautakärkisellä keihäällä, koska ”noidan voi surmata vain kylmällä raudalla”. Etelästä tullut metsänhoitaja päättää tappaa peuran kiväärillään, koska ei usko noituuteen. Kun hän ampuu peuraa kohti, se muuttuu ilkeästi nauravaksi Piritaksi ja kivääri räjähtää metsästäjän käsissä. Illalla juhlissa metsänhoitaja tunnistaa Piritan naurun ja syyttää häntä noidaksi, mutta miestä ei uskota. Pirita itse alkaa kuitenkin aavistella, että hänessä piilee pahoja voimia.

Kun taas yksi mies saa surmansa, kyläläiset ryhtyvät joukolla takomaan keihäitä. Pirita katselee kauhuissaan Aslakin valmistautumista peurajahtiin. Pirita muuttuu ensimmäistä kertaa päivänvalossa valkoiseksi peuraksi ja pakenee miesten lähtiessä takaa-ajoon. Ihmishahmossaan Pirita menee pyytämään seidalta, että tämä päästäisi hänet noituudesta, mutta muuttuu kuitenkin uudelleen poroksi. Aslak onnistuu surmaamaan valkoisen peuran, mutta kuolleen eläimen muuttuessa ihmishahmoonsa, hän huomaakin tappaneensa oman vaimonsa.


Oppimateriaali sisältää taustoittavaa aineistoa opettajille sekä tehtäviä oppilaiden kanssa tehtäväksi.
Oppimateriaalin teemoja: Elokuva Valkoinen peura, kauhuelokuvan lajityyppi.
Oppimateriaali on suunnattu yläkouluihin sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Oppimateriaalin on laatinut Marjo Kovanen.
Oppimateriaalin saamelaisosuuden on laatinut Tarja Porsanger, Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Sivun alkuun
https://www.kulttuurivalve.fi/fi/lastenkulttuurikeskus/etusivu/http://www.koulukino.fi/https://elokuvapolku.kavi.fi/https://www.kavi.fi/https://ihmefilmi.fi/https://www.cined.eu/fihttp://mediametka.fi/https://filmkamraten.fi/https://www.oulufilmfestival.fi/http://www.lastenkulttuuri.fi/https://culture.hu/fi/helsinkihttps://www.samediggi.fi/skabma-elokuvakeskus/http://minedu.fi/etusivu