Oulun lastenkulttuurikeskuksessa toimiva Valveen elokuvakoulu, Finlandssvenskt Filmcentrum sekä Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma ovat käynnistäneet uuden hankkeen, jossa edistetään elokuvakasvatusta suomeksi, ruotsiksi ja saamen kielillä.

Hankkeessa koulutetaan vuoden 2023 aikana uusia elokuvakasvattajia eri kielialueille. Koulutukseen osallistuvat elokuvakasvattajat järjestävät lapsille ja nuorille työpajoja, joissa harjoitellaan esimerkiksi animaatioiden tekemistä, tutustutaan ympäristöön videokameran avulla ja kuvataan omia uutisia.

Etsimme saamenkielisiä elokuvakasvattajia!

Haemme erityisesti henkilöitä, jotka puhuvat sujuvasti pohjoissaamea, inarinsaamea tai koltansaamea ja jotka pääsevät osallistumaan Valveen elokuvakoulun järjestämään suomenkieliseen koulutuspäivään Oulussa perjantaina 17.3.2023. Päivän aikana koulutuksessa käydään läpi neljä erilaista elokuvakasvatuksen menetelmää ja tutustutaan muun muassa animaatioiden ja uutisten tekemiseen lasten ja nuorten kanssa. Koulutukseen liittyvät matka- ja majoituskulut korvataan niille osallistujille, jotka sitoutuvat pitämään saamenkielisiä työpajoja lapsille ja nuorille koulutuksen jälkeen.

Koulutukseen osallistuvat henkilöt voivat olla taustoiltaan esimerkiksi opettajia, nuoriso-ohjaajia, koulunkäynninavustajia, mediakasvattajia, taidekasvattajia, varhaiskasvatuksen opettajia, kirjastoalan työntekijöitä, av-alan osaajia tai toimittajia. Myös opiskelijat voivat hakea mukaan! Osallistujilla toivotaan olevan kokemusta lasten kanssa työskentelystä ja kiinnostusta media- elokuva- tai taidekasvatusta kohtaan.

Koulutuksessa opittuja taitoja saa vapaasti hyödyntää jatkossa omassa työssään ja jakaa osaamistaan eteenpäin.

Työpajat koulutuksen jälkeen

Koulutuksen jälkeen osallistujat pääsevät pitämään 90 minuutin mittaisia työpajoja lapsille ja nuorille saamen kielillä esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa tai harrastusryhmissä. Työpajoista maksetaan OVTESin mukainen tuntiopettajan palkka. Myös mahdolliset matka- ja majoituskulut korvataan.

Saamenkielisiä työpajoja järjestetään vuoden 2023 aikana vähintään 10. Saamenkielisten työpajojen koordinoinnista vastaa Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma.

Hae mukaan!

Kiinnostuitko? Tarja Porsanger Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábmasta ottaa vastaan vapaamuotoisia hakemuksia. Haethan 12.3. mennessä!

Tarja Porsanger
tarja.porsanger(at)samediggi.fi
p. 010 839 3182
p. 050 569 6065

Oulun lastenkulttuurikeskuksessa toimiva Valveen elokuvakoulu, Finlandssvenskt Filmcentrum sekä Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma ovat käynnistäneet uuden hankkeen, jossa edistetään elokuvakasvatusta suomeksi, ruotsiksi ja saamen kielillä. Yhteistyö mahdollistaa ruotsin- ja saamenkielisten lasten ja nuorten tasavertaiset mahdollisuudet saada osallistua laadukkaaseen elokuvakasvatustoimintaan.

Vuoden 2023 aikana hankkeessa käännetään ruotsiksi ja saamen kielille elokuvakasvatuksen oppimateriaaleja sekä koulutetaan uusia elokuvakasvattajia eri kielialueille. Koulutukseen osallistuvat elokuvakasvattajat järjestävät lapsille ja nuorille työpajoja, joissa harjoitellaan esimerkiksi animaatioiden tekemistä, tutustutaan ympäristöön videokameran avulla ja kuvataan omia uutisia.

Hanke huipentuu valtakunnalliseen Koulujen elokuvaviikkoon 2.–8. lokakuuta, jolloin kaikki Suomen peruskoulut kutsutaan mukaan nauttimaan elokuvasta taiteena, kulttuurina ja kielenä. Teemaviikolla tarjotaan maksutta elokuvia, työpajoja sekä oppimateriaaleja verkon kautta kaikille kouluille. Elokuvaviikon ohjelmisto julkaistaan syksyllä 2023 osoitteessa www.elokuvaviikko.fi.

Mitä on elokuvalukutaito? 

Keskeisenä tuloksena hanke julkaisee ja pilotoi eri ikäluokille räätälöidyn elokuvalukutaidon toimintamallin. Elokuvalukutaito on osa laajaa lukutaidon käsitettä. Audiovisuaalinen kerronta voidaan nähdä kielenä, jota on mahdollista oppia tulkitsemaan ja tuottamaan itse. Elokuvalukutaitoa opettelemalla jokaisella lapsella on mahdollisuus monilukutaidon sekä kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisuun liittyvien laaja-alaisten taitojen kehittämiseen ja vahvistamiseen.

Leffat tulevat luontevaksi osaksi kouluarkea 

Valtakunnallista Koulujen elokuvaviikkoa vietettiin tänä vuonna 3.–9. lokakuuta. Elokuvaviikon kattavasta ohjelmatarjonnasta teoksia katsoi viikon aikana lähes 89 000 oppilasta ympäri Suomen! Sen lisäksi oppilaat pääsivät tutustumaan elokuvaan monipuolisena taiteen ja ilmaisun välineenä tehden itse elokuvia ja videoita.  

Suurin osa Koulujen elokuvaviikon oppimateriaaleista ja elokuvista on edelleen saatavilla. Kouluissa päästään yhä katsomaan Kavin Elokuvapolun tai Filmkamratenin tarjoamia elokuvia sekä Mediakasvatuskeskus Metkan toteuttaman Etäkouluvierailun, tekemään itse omia lyhytelokuvia tai kokeilemaan kamerakynätehtävien avulla, miltä oppiaineet näyttäytyvät kameran linssin läpi. Elokuvakasvatusta voi lisätä opetukseen ympäri vuoden! 

Kiitos kaikille elokuvakasvattajille! 

Koulujen elokuvaviikon aikana jälleen tuhannet oppilaat ympäri Suomen pääsivät sukeltamaan elokuvan maailmaan tutkien, kokien ja tehden. Kiitos siitä kuuluu jokaiselle opettajalle ja kasvattajalle, joka on ottanut Koulujen elokuvaviikon materiaalin vastaan avoimin mielin ja rohkeasti tuonut elokuvan tarjoamia elämyksiä omille ryhmilleen. Kiitos kuuluu myös Koulujen elokuvaviikon yhteistyökumppaneille, jotka ovat mahdollistaneet laadukkaan ja monipuolisen sisällön verkkoon kaikkien koulujen vapaasti käytettäväksi.  

Pyrimme yhteistyökumppaneidemme kanssa kehittämään elokuvaviikon sisältöä palvelemaan yhä paremmin käyttäjiä, joten lähetäthän palautetta sisällöistä ja verkkosivun käytettävyydestä osoitteessa www.elokuvaviikko.fi/palaute. Kiitoksia valtavasti jo tähän mennessä palautteiden laittaneille opettajille! Jatkamme työtämme elokuvakasvatuksen edistämiseksi!

Pssst… Laitathan ensi vuoden Koulujen elokuvaviikon jo kalenteriisi! Seuraava Koulujen elokuvaviikko järjestetään 2.–8.10.2023. 

”Nuorena en vain tiennyt voisiko siitä tulla ammattia, kun en tuntenut ketään, joka teki töitä elokuvien parissa”, kertoo PV Lehtinen IhmeFilmille antamassa haastattelussaan. Haastattelussa Lehtinen jakaa oman tarinansa Star Wars -fanittajasta elokuvantekijäksi.

PV Lehtinen avaa Koulujen elokuvaviikon ohjelmistosta löytyvän Dans på tunn is – Tanssi heikolla jäällä -elokuvan syntyprosessia sekä työvaiheita. Ruotsinkielinen käsikirjoitus ja elokuva oli hänelle uusi aluevaltaus, mutta Jan Nålsin kanssa onnistuneen käsikirjoitusyhteistyön ansiosta elokuvasta tuli kaikenikäisille katsojille sopiva.

Lue haastattelu kokonaisuudessaan: Haastattelussa elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja PV Lehtinen (ihmefilmi.fi)

Kiinnostaako elokuva-ala muutenkin? MediaMetkan järjestämässä Kouluvierailussa haastatellaan useita eri elokuvantekijöitä heidän ammattiinsa liittyen. Katso tallenteet Kouluvierailun sivulta.

Uudet lukutaidot -videokilpailuun haetaan innostavia ja uusia tapoja oppia mediataitoja, ohjelmointiosaamista tai tieto- ja viestintäteknologian osaamista. Esitelkää lyhyellä videolla, millaisia hyviä käytänteitä teidän luokkanne on löytänyt kehittämisohjelman osaamisen kuvausten tueksi. Ala- ja yläkoulun sarjojen kolme parasta palkitaan tuotepalkinnoilla.

Kilpailuaika alkaa Koulujen elokuvaviikolla maanantaina 3.10. ja videoita voi lähettää 30.10.2022 asti. Kilpailu on kaikille avoin, eli kaikenkieliset, -tyyliset ja -tasoiset videot ovat sallittuja. Video voi olla maksimissaan kolme minuuttia pitkä. Tutustu tarkemmin kilpailun ohjeistukseen sekä Uudet lukutaidot -kehityshankkeeseen osoitteessa uudetlukutaidot.fi/valtakunnallinen-videokilpailu.

Osallistukaa rohkeasti mukaan omilla ideoillanne ja videoillanne!

Kaikille kouluille avointa Koulujen elokuvaviikkoa vietetään jälleen valtakunnallisesti 3.–9.10.2022! Viikon aikana opetukseen tarjotaan monipuolisia elokuvakasvatuksen sisältöjä, joiden avulla pääsee tutustumaan elokuvan mahdollisuuksiin pedagogisena työvälineenä. Kaikki sisällöt ovat maksuttomia ja ne löytyvät osoitteesta www.elokuvaviikko.fi. 

Elokuvakerronta on kieli, jota voi opetella 

Elokuvakerronta on kuin kieli, jonka avulla voi ilmaista itseään sekä kuvata maailmaa ja sen mahdollisia muotoja. Koulujen elokuvaviikon materiaaleista löytyy monen tasoisia tapoja tutustua elokuvakerrontaan. 

Elokuvakerronnan aakkosissa päästään pala kerrallaan tutustumaan elokuvan “kielioppiin”, jonka avulla kerrontaa rakennetaan. Lyhyiden tehtävien avulla liikkuvan kuvan illuusio ja elokuvallisen ajattelun perusteet tulevat tutuiksi. Tunnetaitotyöpajassa kameran edessä oleminen ja tunteiden tulkinta nousevat pääosaan. Työpajassa tutustutaan tunnetaitojen lisäksi elokuvan ominaisuuteen tunteiden välittäjänä. Tutustu myös Oppiainekohtaisiin tehtäviin, joissa hyödynnetään elokuvakerronnan välineitä kouluaineiden opiskelussa. 

Elämyksiä luokassa ja sen ulkopuolella 

Elokuvaviikon ohjelmistosta löytyy jälleen sykähdyttäviä elokuvakokemuksia! Alakoululaisille tarjotaan mm. tunnelmallinen ja kohti parempaa maailmaa lennättävä Pöllömetsän pelastajat (Viro 2018, 90 min), unkarilainen Leo ja Fred –animaatiosarja (Unkari 1989, 14 min), ystävyyden voimaa ylistävä Tanssi heikolla jäällä (Suomi 2017, 31 min), riemastuttava Raparperimehua (Hollanti 2014, 70 min) sekä seikkailuelokuva Tassu (Unkari 2014, 92 min). Yläkouluun sopivat elokuvat ovat mm. palkittu oikeudenmukaisuuden puolesta puhuva Näkymätön Elina (Suomi/Ruotsi 2003, 74 min) sekä vaikuttava Valasratsastaja (Uusi-Seelanti 2003, 101 min). Yläkoululaiset pääsevät myös tutustumaan elokuvaan ammattina, sillä heille on tarjolla elokuva-alan ammattilaisten etäkouluvierailu! Koulujen elokuvaviikon ohjelmisto julkaistaan kokonaisuudessaan syyskuussa. 

Kannustamme elokuvaviikolla kouluja lähtemään myös elokuvateattereihin nauttimaan elokuvaelämyksistä! Koululaisnäytöksiä voi tiedustella Kavin Elokuvapolun tarjoamista kotimaisista klassikkoelokuvista sekä Ihmefilmin tarjoamasta elokuvasta Sininen tiikeri (2012). Ole yhteydessä lähialueen elokuvateatteriin ja ehdota kouluvierailua! 

Ni är välkomna att fira Skolornas filmvecka 

Skolornas filmvecka erbjuder ett högklassigt svenskspråkigt material, som utökats för att ytterligare stöda filmfostran i svenskspråkiga skolor. Detta kostnadsfria evenemang firas igen den 3–9 oktober 2022. Under Skolornas filmvecka används video och audiovisuella berättelser som ett pedagogiskt verktyg: eleverna använder film som ett instrument för att undersöka, uppleva och göra. I samarbete med Finlandssvenskt filmcentrum och Walhalla rf erbjuder Skolornas filmvecka nordiska filmer samt svenskspråkigt filmpedagogiskt material att jobba med i svenskspråkiga skolor – Filmkamraten för lågklasserna och Bokbiomaterialet för högklasserna. 

Filmerna, uppgifterna och lektionsplanerna för filmveckan finns gratis tillgängliga för alla på www.elokuvaviikko.fi/sv.  

Elokuva mahdollistaa luovan ja ymmärrystä avartavan työskentelytavan oppilaille. Koulujen elokuvaviikon aikana tarjolla on laaja valikoima mieleenpainuvia lasten- ja nuortenelokuvia sekä tehtäviä elokuvakasvatukseen liittyen!  

Elokuvaviikon ohjelmistosta löytyy jälleen jokaiseen tilanteeseen sopivaa sisältöä: Kavin Elokuvapolku tarjoaa muun muassa koskettavan Valasratsastaja-elokuvan (2002), digitaitojen kehittäminen onnistuu Tutkitaan-osion tehtävillä, luonnonsuojelun kysymyksiin voi liihotella Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin tarjoaman Pöllömetsän pelastajat –elokuvan (2018) myötä ja tunnetaitoja pääsee harjoittelemaan Unkarin kulttuurikeskus Helsingin tarjoamien Leo ja Fred –animaatioiden (1984) avulla.  

På svenska: Via Filmkamraten och Bokbio får vi tillgång till ett urval nordiska kvalitetsfilmer för barn och unga samt svenskspråkigt filmpedagogiskt material till dessa. Bekanta dig med materialet på adressen www.elokuvaviikko.fi/sv/. 

Koulujen elokuvaviikon ohjelmisto julkaistaan kokonaisuudessaan elokuussa. Ota siis kalenterisi esiin ja merkitse Koulujen elokuvaviikko 3.–9.10.2022! 

Elokuvateatterin lumoa 

Koulujen elokuvaviikon elokuvat ovat katsottavissa maksutta verkossa. Koululuokka tai auditorio voidaan muuttaa tunnelmalliseksi elokuvateatteriksi elokuvaviikon ajaksi ja nauttia elokuvista yhdessä muiden kanssa. 

Pitkien koronavuosien jälkeen elokuvateatteriin pääsee vihdoinkin! Koulujen elokuvaviikolla elokuvaelämyksiä voi kokea koululuokan lisäksi elokuvateattereissa. Maksuttoman esityksen voi tilata KAVI:n tarjoamista klassikkoelokuvista tai Ihmefilmin Sininen tiikeri –elokuvasta. Sovi koulunäytöksestä paikkakuntasi elokuvateatterin kanssa.  

Muistathan, että elokuvateatterit ympäri Suomen järjestävät myös maksullisia koulukinonäytöksiä tilauksesta. Lue lisää Koulukinon sivuilta. 

Nykyisen kaltainen visuaalisesti virikkeellinen maailma ei olisi olemassa ilman elokuvallisen ilmaisun syntyä. Lumièren veljekset kehittivät 1800-luvun lopussa todellisuuden vangitsijan, kinematografin, minkä jälkeen elokuvakerronta on kehittynyt reilussa vuosisadassa monitahoiseksi ilmaisumuodoksi. Elokuva on tuottanut muun muassa kuvien leikkaamisen kehittymisellä sekä äänen ja videon yhdistämisellä mahdollisuuden merkitysten luomisen audiovisuaalisessa viestinnässä, unohtamatta teknologisen kehityksen edelläkävijyyttä, esimerkiksi 3D-elämysten tai äänentoiston myötä. Elokuvakulttuurin rooli on ehkä pienentynyt kulta-ajoistaan muiden medioiden kehittyessä, mutta elokuvan keinot ovat nousseet olennaiseen osaan kehittyneessä monimediaisessa toimintaympäristössä.

Vaikuttava elokuvakerronta

Mainoselokuvat ovat erinomainen esimerkki siitä, miten audiovisuaalisella kerronnalla voidaan herättää monenlaisia tunteita ja vaikuttaa katsojien käyttäytymiseen. Pienessä mittakaavassa mainosvideo voi jättää jonkinlaisen muistijäljen katsojalle tuotteesta tai palvelusta, ja suuressa mittakaavassa mainosvideo voi muuttaa ihmismassojen käyttäytymistä, esimerkiksi kannustamalla maidonjuontiin (Valion markkinointistrategiat) tai kanan syöntiin (McDonald’sin mainoskampanja). Mainoselokuvissa käytetään elokuvallisia keinoja mielikuvien rakentamiseen: montaasi, ekspressionismi, juoni, kuvakoot, leikkausrytmi, ja niin edelleen. Markkinointi on luotu vaikuttamaan ihmisiin ja monissa tilanteissa elokuvakerronnan tunteiden välittämistä osataan hyödyntää tehokkaasti.

Sosiaalisen median sisältöjen tulkinnassa on hyvin samankaltaisia välineitä kuin elokuvan tulkinnassa. Samalla tavalla kuin elokuvassa, sosiaalisessa mediassa kiinnostusta herättävät yksilöt ja heidän kokemuksensa. Uskottavuutta molemmissa luodaan tarinoilla. Uskottavat tarinat ovat eheitä ja henkilöjohtoisia, jolloin kriittinen lukutaito nousee tärkeäksi osaksi sosiaalisen median ymmärtämistä. Sen lisäksi, että tarkastellaan mitä kuvassa näkyy, huomioidaan mitä asioita jätetään kertomatta, mikä rajataan pois. Uskottava tarina ei välttämättä tarkoita luotettavaa tarinaa. Sosiaalisen median tulkitsemisessa voidaan hyödyntää elokuva-analyysin toimintaperiaatteita, joissa pohditaan sitä, mikä tästä kyseisestä tarinasta, julkaisusta tai tilistä tekee koskettavan; millainen asento henkilöllä on julkaisussa, miten musiikki tai ääniefektit vaikuttavat viestiin, mikä kuvakoko ja kuvakulma on valittu, miten video on leikattu tai rajattu, mitä muuta kuvassa taustalla näkyy tai mitä henkilöstä saadaan selville?

On hyvä myös huomioida, mitä asioita jätetään kertomatta, mikä rajataan pois.

Elokuvateos ei itsessään koskaan ole irti ympäröivästä todellisuudestaan, vaan se mukautuu kuvastamaan tekijöidensä sen hetkisiä käsityksiä ja vallitsevan ilmapiirin heijastuksia. Sen takia onkin hyvä kehittää monilukutaitoa ja tutkia, miten tietyt valinnat roolien jaossa, kuvausvalinnoissa, juonen kuljetuksessa ja ulosjätetyissä asioissa ovat vaikuttaneet elokuvan rakentamaan kuvaan todellisuudesta, esimerkiksi vähemmistöjen roolista tai hyväksytyistä tavoista reagoida tilanteisiin. Yksi yksittäinen elokuva ei välttämättä muokkaa todellisuuttamme, mutta tarinankerronnassa jatkuvasti toistuvat stereotypiat ja arkkityypit istuttavat syvällejuurtuvia mielikuvia. Hyvänä esimerkkinä käsitysten muokkaamisesta on trendi moniulotteisista naispäähenkilöistä, jotka voivat olla heikkoja ja vahvoja samanaikaisesti (esimerkiksi Tytöt tytöt tytöt, Cruella, Nomadland, Tove). Feministinen aalto näkyy elokuvissa ja niiden kuvaustyylissä. Monilukutaidossa on siis hyvä huomioida yleinen median luoma ilmapiiri ja opetella tulkitsemaan sitä.

Mediakulttuuri on lasten ja nuorten kulttuuria

Samalla tavalla kuin aikuiset, myös lapset ja nuoret elävät medioiden ympäröimänä. Tai itseasiassa lapset ja nuoret todennäköisesti elävät jopa enemmän medioiden ympäröimänä, sillä heidän mediakäyttäytymisessään olennaisena osana on kanssakäyminen ja vuorovaikutus ihmisten sekä maailman kanssa. Useat nykynuoret eivät käy sosiaalisessa mediassa, he elävät siinä.

2000-luvulla alettiin puhua diginatiiveista, eli lapsista jotka ovat syntyneet digitaalisten laitteiden ympäröimänä, ja näinollen heidän oletettiin olevan taitavia laitteiden käyttäjiä. Onneksi termin määritelmä on pikkuhiljaa muovaantunut ja käsitykset diginatiivisukupolvesta muuttuneet. Todellisuudessa lapset täytyy yhä kasvattaa käyttämään laitteita ja sovelluksia, sillä intuitiivisellä kokemusoppimisella päästään vain tiettyyn tekniseen osaamiseen, ja sisällön tuottamisen ja kriittisen tarkastelun taito voivat jäädä kokonaan tai osittain oppimatta ilman opettajan tai kasvattajan tukea. Lapset elävät mediassa, mutta heidän tulisi myös oppia valjastamaan media käyttöönsä ja oppia luovimaan mediameressä.

Lasten ja nuorten populäärikulttuuri syntyy mediassa, oli se sitten elokuva, TikTok-trendi tai meemi. Suosittuja sisältöjä jaetaan kavereiden kesken viestimissä, toistetaan eri alustoilla sekä tuodaan mukaan arjen leikkeihin ja kanssakäymisiin. Lapset myös tuottavat itse sisältöjä, vaikkakin heidän varmuutensa niiden tuottamisessa voi vaihdella. Koska mediaan kuuluminen on niin suuri osa lapsen ja nuoren arkea, on vain kohtuullista, että yhteiskunta ja muu yhteisö on mukana tukemassa kasvua digitaitoiseksi kansalaiseksi.

Suuntaviivat kohti monilukutaitoa

Opettelemalla elokuvan kieltä päästään yksinkertaisella tavalla tutustumaan mekaniikkaan, jota laajasti medioissa käytetään.

Mediaympäristö elää jatkuvassa muutoksessa ja koko ajan tulee erilaisia tapoja osallistua ja tuottaa sisältöjä. Miten siis on mahdollista kasvattaa mediataitoista yksilöä, kun hänen aikuistuessaan nyt opetetut mediat voivat olla jo kadonneet? Jos nyt opettelemme TikTokin lainalaisuuksia, miten valmistaudumme seuraavaan media-alustaan? Päädymme takaisin elokuvaan. Opettelemalla elokuvan kieltä, eli audiovisuaalista kerrontaa, päästään yksinkertaisella tavalla tutustumaan mekaniikkaan, jota medioissa käytetään.

Valtakunnallisessa Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa on digitaalisten taitojen opetuksen ja oppimisen tueksi laaditut osaamisen kuvaukset, joissa avataan miten digitaitojen rakentaminen voidaan toteuttaa yhdenvertaisesti. Kehittämisohjelman sisällöt löytyvät myös kansallisesta lukutaitostrategiasta, jossa lukutaito kuvataan nimenomaan monilukutaitona, kaikenlaisten tekstien lukemisen ja tuottamisen taitona. Muutokset valtakunnallisissa säädöksissä ja strategioissa vaikuttavat lopulta käytänteisiin kouluissa ja muissa instituutioissa.

Elokuvan kieli on selkeästi läsnä modernissa mediakentässä, vaikkei sen asemaa ollakaan tuotu monessa yhteydessä esiin. Elokuva pedagogisena työvälineenä on jäänyt pois useista strategoista, suunnitelmista ja selvityksistä, mutta sen käytettävyyttä on turha kieltää. Elokuva sopii niin monilukutaidon kehittämiseen, kuin muiden laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden edistämiseen. Osallistuminen yhteiskuntaan tapahtuu kielen avulla ja yhä useammassa tapauksessa käytettynä kielenä toimii elokuvan kieli.

Koulujen elokuvaviikon ja Oulun kulttuurikeskusen valtakunnallinen lasten ja nuorten tekemien elokuvien Oskari-kilpailu järjestetään jälleen osana Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalia. Kilpailuun voi lähettää teoksia 10.10. asti.

Esikarsintaraati valikoi elokuvien joukosta valikoiman Oskari-kilpasarjoihin, jotka esitetään Oulun kansainvälisellä lasten- ja nuortenelokuvien festivaalilla sekä verkossa. Eri-ikäisistä asiantuntijoista koostuva Oskari-tuomaristo valitsee kilpasarjoista teokset, jotka palkitaan elokuvafestivaaliviikolla juhlavassa Oskari-gaalassa kulttuuritalo Valveella.

Jos teidän luokassanne on toteutettu upea elokuvataideteos, tutustukaa Oskari-kilpailun ohjeisiin ja lähettäkää teokset pikimmiten kilpailuun! Viime vuoden palkittuja elokuvia ja lisätietoja löytyy Oulun lastenkulttuurikeskuksen sivuilta.

Koulujen elokuvaviikolla elokuva-alan ammattilaiset käyvät vierailulla jokaisessa koulussa etänä!

Mediakasvatuskeskus Metka järjestää tiistaina 5.10. klo 10.15-11.00 livestriimin, johon voi osallistua kaikki yläkoulut ympäri Suomen. Kouluvierailijoina ovat palkittu ohjaaja Teemu Nikki sekä näyttelijä Samuel Kujala, jotka vastaavat nuorten mieliä askarruttaviin kysymyksiin elokuvasta ja elokuva-alasta.

Koulujen elokuvaviikon suojelijanakin toiminut Teemu Nikki on viime vuosina kerännyt mainetta ja kunniaa teoksillaan. Kiitelty nuortensarja Sekasin voitti Kultainen Venla -palkinnon vuosina 2016 ja 2018, ensimmäinen kausi palkittiin parhaana lasten- ja nuortenohjelmana ja toinen kausi toi Teemu Nikille vuoden ohjaajan palkinnon. Venla-palkintoja Nikki on kahminut myös #lovemilla-sarjallaan vuosina 2013 ja 2014. Uusin elokuva Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia palkittiin vuoden 2021 Venetsian elokuvajuhlilla yleisöpalkinnolla.

Samuel Kujala nousi kuuluisuuteen nuortensarjasta Nörtti: Dragonslayer666 omalaatuisena nimikkohahmona. Vastikään teatterikorkeakoulusta valmistunut näyttelijä on tehnyt useita pienempiä rooleja niin elokuvissa kuin teatterin lavallakin. Hänet voi bongata muun muassa elokuvista Peruna (2020), Juice (2018) ja Tuntematon sotilas (2017). Kujalan merkittävä elokuvarooli on vuonna 2021 ensi-iltansa saanut satiirinen komedia Fucking with nobody (2020), jossa Kujala esittää Ekkua, joka on Instagram-kulissisuhteessa Hannan (Hannaleena Hauru) kanssa.

Teemu Nikille ja Samuel Kujalalle voi lähettää etukäteen kysymyksiä Kouluvierailu-sivulla. Striimi tallennetaan ja se jää katsottavaksi vielä tapahtuman jälkeenkin, joten keskusteluihin voi palata myös myöhempänä ajankohtana.

Oulun kulttuurikeskuksessa toimiva Valveen elokuvakoulu on tuottanut kamerakynän pedagogiikkaan pureutuvan oppaan Mielekästä oppimista kamerakynällä ja se julkaistaan 20.9.2021!

Kamerakynän pedagogiikka edistää oppimista ohjaamalla lapsia käyttämään teknologiaa ja mediataitoja havaintojen tekemiseen, tiedon jakamiseen, itseilmaisuun ja oman ajattelun esille tuomiseen sekä paljon muuhun. Sen avulla on mahdollista toteuttaa opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaista toimintaa. Oppaasta voit lukea kamerakynän pedagogiikasta kaiken tarpeellisen: mitä, miksi, miten ja kenelle? Opas sisältää yli 50 kamerakynätehtävää ja useita tehtäviä tunnekasvatukseen. Lukuisten harjoitusten kautta pääset kokemaan ja näkemään käytännössä kuinka yksinkertaista ja hauskaa työskentely kamerakynän avulla voi olla.

Mielekästä oppimista kamerakynällä -oppaasta on julkaistu elokuvaviikon oppimateriaaleihin Tunnetaitotyöpaja, jossa päästään heittäytymään tunteiden valtaan.

Mielekästä oppimista kamerakynällä – Opas- ja tehtäväkirja kamerakynän pedagogiikkaan on julkaistu verkkoversiona! Lataa se itsellesi: Mielekästä oppimista kamerakynällä -opas (PDF)

Kaikille kouluille avointa Koulujen elokuvaviikkoa vietetään jälleen valtakunnallisesti 4.–10.10.2021! Viikon aikana kouluille tarjotaan verkon kautta mieleenpainuvia elokuvaelämyksiä, kaikkiin eri oppiaineisiin suunniteltuja kamerakynätehtäviä sekä konkreettisia ohjeistuksia elokuvan tekemiseen omassa luokassa. Elokuvaviikkoon voi osallistua monella tavalla ja omaan opetukseen voi valita sopivat tehtävät. Kaikki sisällöt ovat maksuttomia ja ne löytyvät osoitteesta elokuvaviikko.fi.  

Lapset elokuvien sankareina 

Elokuvaviikon ohjelmistoon valikoidaan vaikuttavia ja uusia näkökulmia avaavia teoksia. Tänä vuonna valikoimassa on useita palkittuja teoksia. Alakoululaisille esitetään tunnelmallinen ja kohti parempaa maailmaa lennättävä Pöllömetsän pelastajat (Viro 2018, 90 min), ulkopuolisuuden tunteeseen porautuva Vieraskentällä (Saksa 2019, 88 min) sekä Johanna Vuoksenmaan arkielämän makuinen Onni von Sopanen (Suomi 2006, 94 min). Yläkouluun tarjolla on palkittu oikeudenmukaisuuden puolesta puhuva Näkymätön Elina (Suomi/Ruotsi 2003, 74 min) sekä vaikuttava Valasratsastaja (Uusi-Seelanti 2003, 101 min). Monikulttuurisuuden teemoja käsittelee lyhytelokuva Fatima (Suomi 2013, 19 min) sekä dokumenttielokuva Palnan tyttäret (Suomi 2007, 69 min). Ohjelmistoon kuuluu myös valikoima lasten ja nuorten tekemiä lyhytelokuvia sekä aiemmilta vuosilta tuttuja kotimaisia klassikkoelokuvia. 

Osa elokuvista on katsottavissa vain elokuvaviikon ajan ja opettajan tulee tilata katsomista varten salasana. Salasanalomake ja tarkemmat esitystiedot löytyvät jokaisen elokuvan yhteydestä. Tutustu elokuvaviikon ohjelmistoon kokonaisuudessaan verkkosivuilla. 

Elokuvaesitykset tarjoaa Kavin Elokuvapolku, Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali, Ihmefilmi ja Filmkamraten.

Elokuvantekijöiden virtuaalivierailu kaikkiin yläkouluihin! 


Tiistaina 5.10. klo 10.15–11.00 elokuvaviikko ja Mediakasvatuskeskus Metka tuovat yläkouluihin elokuvantekijöiden kouluvierailun livestriiminä! Koulujen elokuvaviikon suojelija sekä nuortensarjojen spesialisti Teemu Nikki sekä Nörtti: Dragonslayer666 -sarjasta julkisuuteen noussut näyttelijälahjakkuus Samuel Kujala vastailevat yleisön esittämiin kysymyksiin livenä. Vierailijoille voi lähettää etukäteen kysymyksiä verkkolomakkeen kautta. Livestriimi tallennetaan ja tallenne jää katsottavaksi elokuvaviikon verkkosivuille osoitteeseen www.elokuvaviikko.fi/tehdaan/tapahtumat-ja-haasteet/kouluvierailu/ 

Film, verkstad och annat trevligt

Skolornas filmvecka erbjuder ett högklassigt svenskspråkigt material, som i år utökats för att ytterligare stöda filmfostran i svenskspråkiga skolor. Bl.a. den populära Filmtricksverkstaden samt den nya Verkstaden för emotionella färdigheter inspirerar elever i olika åldrar att möta filmen som kultur, konst och språk.  

I samarbete med Finlandssvenskt filmcentrum och Walhalla rf erbjuder Skolornas filmvecka nordiska filmer samt svenskspråkigt filmpedagogiskt material att jobba med i svenskspråkiga skolor – Filmkamraten för lågklasserna och det alldeles nya Bokbiomaterialet för högklasserna.  

Bekanta dig med materialet på adressen www.elokuvaviikko.fi/sv/. 

Oulun lastenkulttuurikeskukseen kuuluvan Valveen elokuvakoulun, valtakunnallisen Koulujen elokuvaviikko -hankkeen sekä Koulukinon elokuvakasvatuksen ammattilaiset ovat esittelemässä elokuvakasvatuksen yhdistämisestä kulttuurikasvatussuunnitelmaan Elokuvakasvatus osana kulttuurikasvatussuunnitelmia -webinaarissa perjantaina 24.9.2021 klo 9.15–10.30.

Elokuvaa ja kulttuurikasvatussuunnitelmia käsittelevässä webinaarissa esitellään olemassa olevia palveluja ja tukimateriaaleja, joita on mahdollista hyödyntää osana koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmatyötä. Tapahtuma on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet elokuvakasvatuksesta ja elokuvan hyödyntämisestä osana kouluopetusta ja kulttuurikasvatussuunnitelmia.

Koulujen elokuvaviikko esittelee webinaarissa, miten monipuolisesti elokuvaa voi käsitellä kouluopetuksessa ja miten verkkosivut tukevat kulttuurikasvatussuunnitelman tekemistä.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen webinaariin löytyy osoitteesta https://www.kulttuurivalve.fi/fi/lastenkulttuurikeskus/koulutukset_ja_oppimateriaalit/webinaari/

Intressad av filmpedagogik på svenska? Nu har vi en hemsida för svenskspråkigt material! Du hittar det på www.elokuvaviikko.fi/sv. På sidan finns det nya uppgifter, till exempel Sinnesfilm, BokBio och Trickfilmer.

Skolornas filmvecka är en kostnadsfri temavecka kring filmfostran, som riktar sig till alla grundskolor i Finland. Filmveckan firas nationellt den 4–10 oktober 2021. Materielet finns på nätet och är gratis att använda.

Valtakunnallista Koulujen elokuvaviikkoa vietettiin tänä vuonna 28.9.–4.10.2020. Koulujen elokuvaviikko on elokuvan teemaviikko 0.–9. luokille. Koko elokuvaviikon sisältö on kouluille tarjolla maksutta osoitteesta www.elokuvaviikko.fi.

Kuudetta kertaa järjestetyllä elokuvaviikolla tutustuttiin monipuolisesti elokuvataiteeseen ja -kulttuuriin. Oppilaat eri puolilla Suomea tekivät omia elokuvia ja opiskelivat tuttuja oppiaineita elokuvan kielellä. Jopa yli 180 000 lasta ja nuorta katseli elokuvaviikon ohjelmistossa olevia elokuvia verkon välityksellä omissa koululuokissaan!

“Yksi oppilas tuli vielä tunnin jälkeen kiittämään elokuvasta <3”

Elokuvaviikon ohjelmistossa oli muun muassa kotimaisia ja eurooppalaisia lasten- ja nuortenelokuvia, lyhytelokuvia ja lasten ja nuorten itse tekemiä elokuvia. Opettajilta saadun palautteen perusteella elokuvia katseltiin hiljaisuudessa ja ne herättivät luokissa keskustelua. Tarkoin valitut elokuvat käsittelivät muun muassa kiusaamista, ystävyyttä, lapsen sisäistä maailmaa, satuja, vakavaa sairautta ja kuolemaa.

Elokuvaviikko tuo elokuvan pedagogisen potentiaalin esiin kouluissa ja näyttää, että elokuva voi olla muutakin, kuin viihdettä. “Meillä on sellainen “vaatimaton” tavoite, että jokainen lapsi ja nuori Suomessa saisi laadukasta elokuvakasvatusta, heillä on siihen oikeus. Teemaviikko on oiva tapa saada opettajat tarttumaan elokuvakasvatukseen”, tiivistää elokuvaviikon koordinaattori Minea Taivalaho.