Pikku Ilona ja hänen karitsansa

Mika Waltarin tarinaan perustuva elokuva Pikku Ilona ja hänen karitsansa on aiheeltaan yllättävän ajankohtainen. Sen teemojen pohjalta voi käsitellä paitsi Suomen historiaa myös tämän päivän Euroopan tilannetta. Elokuva kertoo reippaan orpotytön monipolvisesta evakkomatkasta Karjalasta Helsinkiin.

Elokuvan pääosassa nähdään topakka kuopiolaistyttö Riitta Hämäläinen, joka näyttelee ajan tyylin mukaisesti. Koeyleisön, nuorten 3.–4. luokkalaisten mielestä tyttöön ja tämän tarinaan on helppo samaistua.

Ilonan tarina käynnistyy dokumentaarisilla sotakuvilla, mikä tuo muuten sadunomaiseen tarinaan aitoa dramatiikkaa. Ilona joutuu pakenemaan kotiseudultaan ja jättämään taakseen kotinsa. Mukaansa hän saa vain pienen karitsansa, suojattinsa. Oma-aloitteisella ja rohkealla tytöllä ei mene aikaa uusien asioiden ja tapojen opettelemiseen, eikä hän kavahda ikäviäkään tilanteita.


Oppimateriaali on suunnattu 3.-luokkalaisille
Oppimateriaalin ovat laatineet Kirsi Raitaranta KAVIsta ja Marjo Kovanen Koulukinosta.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Pekka ja Pätkä puistotäteinä

Sarjakuvataitelija Ola Fogelberg loi hahmon Pekka Puupää, jonka kommelluksissa mukana touhusi myös taiteilijan luoma hahmo Pätkä. Sarjakuvaa Pekka ja Pätkä julkaistiin vuodesta 1925 vuoteen 1975. Suomen Filmiteollisuus SF Oy innostui suurta suosiota niittäneestä sarjakuvasta, jonka seurauksena ensimmäinen elokuva ”Pekka Puupää” valmistui vuonna 1953. Puupää-elokuvasarjaan tehtiin 13 elokuvaosaa, joista Pekka ja Pätkä puistotäteinä on sarjan neljäs elokuva. Puupää-elokuvasarja leimasi suomalaisessa elokuvan historiassa kokonaista aikakautta 1950-luvulla, ja Pekka ja Pätkä vakiintuivat kansansuosikeiksi.

Elokuvassa Justiina, Pekan vaimo, patistaa Pekkaa työnhakuun. Pekka tarvitsee tietysti moiseen urakkaan apuriksi kaverinsa Pätkän. Parivaljakko yrittää etsiä itselleen töitä kesäisessä Helsingissä. Pekka ja Pätkä saavat hyviä työtarjouksia ja kokeilevatkin erilaisia ammatteja, mutta jokainen yritys syystä tai toisesta menee pieleen. Kumppanukset pääsevät vielä kokeilemaan puistotädin ammattia. Nälkiintynyt ja yksinäinen pikkupoika Otto sattuu samaan aikaan kuljeskelemaan puistossa ja näin Pekka ja Pätkä tutustuvat äitinsä menettäneeseen ja isänsä kadottaneeseen poikaan Ottoon. Vaikka Pekan ja Pätkän työ puistotäteinä menee mönkään, parivaljakko ottaa Oton suojatikseen. Kolmikko ryhtyy jälleen työnhakuun ja kommellukset seuraavat toisiaan. Lopulta Otto saa hyvän työtarjouksen laulutaidoillaan. Laulutaidot tuovat Oton onneksi hänelle muutakin kuin vain rahaa!

Puupää-elokuvasarjan elokuvat nousivat koko kansan suosioon ja ovat olleet tunnettuja kautta Suomen ainakin vanhemman väestön keskuudessa. Elokuvat ovat olleet myös erityisesti suosittuja nostalgian vuoksi. Elokuvien avulla näkee välähdyksiä 1950-luvun Helsingistä sekä suomalaisesta elämänmenosta siihen aikaan. Pekan ja Pätkän kommelluksia seuraamalla huomaa asioita, jotka ovat toisin nyky-Suomessa. Pekka ja Pätkä johdattavat katsojan huumorin, tapojen, ammattien ja käyttäytymismallien maailmaan, jotka poikkeavat siitä mitä olemme tottuneet näkemään ja kohtaamaan.


Oppimateriaalin teemoja: suomalainen kulttuuriperintö, menneisyys, suomalaisen elokuvan historia, komedia, farssi, elokuvamusiikki
Oppimateriaali on suunnattu 3.-luokkalaisille.
Oppimateriaalin on laatinut luokanopettaja ja kulttuurituottaja Melina Lukkarinen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä

Sarjakuvataitelija Ola Fogelberg Pekka Puupään ja tämän kommelluksissa mukana touhuavan Pätkän vuonna 1925. Pekka ja Pätkä -sarjakuvaa julkaistiin vuoteen 1975 saakka. Suomen Filmiteollisuus SF Oy innostui suurta suosiota niittäneestä sarjakuvasta ja elokuva Pekka Puupää valmistuikin vuonna 1953. Puupää-elokuvasarjaan tehtiin 13 elokuvaosaa, joista Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä on sarjan kolmas. Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä on myös sarjan ensimmäinen elokuva, jonka elokuvan nimessä esiintyi parivaljakon toinen puolisko Pätkä. Puupää-elokuvasarja leimasi suomalaisessa elokuvan historiassa kokonaista aikakautta 1950-luvulla ja Pekka ja Pätkä vakiintuivat kansansuosikeiksi.

Pekka ja Pätkä huomaavat lehdestä uutisen, jonka mukaan Lapissa olisi nähty lumimies ja radiojuontaja Karvajärvi on luvannut miljoona markkaa sille, joka tuo lumimiehen hänen show’hunsa. Pekka ja Pätkä eivät kuitenkaan muista, että on aprillipäivä, vaan saavat Justiinankin houkuteltua mukaansa Lappiin lumimiestä nappaamaan. Lapissa Pekka ja Pätkä sotkeentuvat lisäksi kolmiodraaman pyörteisiin, mikä äityykin lopulta neliödraamaksi. Kommelluksilta ei vältytä, mutta lopulta rimpuileva paketti saadaan toimitetuksi Karvajärven ohjelmaan. Pekka ja Pätkä naurattavat edelleen lapsiyleisöä vuosikymmentenkin jälkeen.

Lisätietoa elokuvasta löytyy KAVI:n Elonetistä ja Elokuvapolulta.


Oppimateriaalin teemoja: perinteet, aprillipäivä, suomalainen kulttuuriperintö, suomalaisen elokuvan historia, komedia, kuvaus, visuaaliset tehosteet, trikit
Oppimateriaali on suunnattu 4.–6.-luokkalaisille
Oppimateriaalin on laatinut luokanopettaja ja kulttuurituottaja Melina Lukkarinen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Pojat

Mikko Niskasen esikoisohjaus pohjautuu Paavo Rintalan vuonna 1958 ilmestyneeseen omaelämäkerralliseen romaaniin. Elokuva käsittelee kotirintaman suhdetta sotaan ja saksalaisiin sotilaisiin oululaisten nuorten poikien näkökulmasta. Pojat oli myös nuoren Vesa-Matti Loirin kiitelty ensiesiintyminen valkokankaalla. Niskanen sai elokuvasta Jussi-palkinnon ja tuli myöhemmin tunnetuksi muun muassa elokuvista Käpy selän alla ja Kahdeksan surmanluotia.


Oppimateriaalin teemoja: suomalaisen elokuvan ja Suomen historia, nuorisokuvaukset.
Oppimateriaali on suunnattu 8.-luokkalaisille.

Oppimateriaalin on laatinut FM Myrtti Lehtinen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

 

Komisario Palmun erehdys

Helsinkiläinen seurapiirikeikari Bruno Rygseck järjestää juhlat, joihin osallistuvat hänen sukulaisensa, sisarukset Airi ja Aimo Ryhkämö sekä tuttavansa Erik Vaara ja Irma Vanne. Aika on 1930-luku ja illan teemana on rikos. Seuraavana aamuna komisario Palmu saa tiedon, että Bruno on liukastunut saippuaan ja hukkunut uima-altaaseen. Poliisin saapuessa paikalle talossa ovat paikalla vanha neiti Amalia Rygseck, Brunon entinen vaimo Alli Rygseck sekä Aimo, Airi, Erik ja hovimestari “Batler”. Palmu ryhtyy kuulusteluihin ja selvittää, että kyseessä on murha. Tarinaan mahtuu kostea lounas Kämpin kabinetissa, leikkimielellä suunniteltu rikosaalto, dramaattinen pesänselvitystilaisuus ja uusi murha.


Oppimateriaalin teemoja: Elokuvan tekijät ja taustat, Mika Waltari, ajankuva, jännitys elokuvassa, elokuvakerronnan analyysi
Oppimateriaali on suunnattu yläkouluihin sekä lukioihin ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin.
Oppimateriaalin on laatinut Kirsi Raitaranta KAVI:sta.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Käpy selän alla

Elokuvan katsominen vaatii salasanan, jonka pystyt tilaamaan Elokuvapolun sivulta. Salasana lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.


Käpy selän alla kertoo neljän kaupunkilaisnuoren kesäisestä telttaretkestä ja kuvaa samalla terävästi aikansa nuorison asenteita. Elokuva on yksi suomalaisen elokuvahistorian merkkipaaluista. Se valmistui studiojärjestelmän romahtamisen jälkeen suomalaisen elokuvan kriisin ollessa pahimmillaan. Se merkitsi käännekohtaa ja toi uusia tuulia ummehtuneeseen elokuvakulttuuriin ja kotimaiseen filmituotantoon.


Oppimateriaalin teemoja: uusi aalto, 1960-luku, näytteleminen, nuorisokuvaus, ohjaaja Mikko Niskanen.
Oppimateriaali on suunnattu lukiolaisille ja soveltuvin osin 8.–9.-luokkalaisille.
Oppimateriaalin on laatinut FM Marjo Kovanen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Valkoinen peura

Valkoinen peura alkaa päähenkilön, Piritan, syntymällä, jota säestää elokuvan tarinan tiivistävä surumielinen joiku:

    ”Pieni piika, Lapin lapsi/syntynyt oli hangelle/kasvoi tyttö heinäkenkä/niin kuin nuori vaadin. Ei tiennyt isänsä kodossa/miehelähän mennessänsä/että oli noita synnyltänsä/vatsassaan paha valta. Kermikän-seidalle uhrasi/Maddar-Ahkkalle valkovasan/siitä peurana tunturiin juoksi/kunnes koitti hetki. Vasama valkoisen lävisti/ siihen nukkui heinäkenkä/ hanki hyinen peittehenä/lumipielus pään alla.”

Aikuisena Pirita osallistuu poronajokilpailuun, josta hän löytää miehekseen nuoren poromiehen, Aslakin. Miehensä ollessa paljon poissa kotoa Pirita on yksinäinen ja varsinkin öisin levoton. Hän lähtee tapaamaan tietäjä Tsalkku-Nillaa, joka sekoittaa Piritalle lemmenjuomaa ja arpomisrituaalin yhteydessä ennustaa: ”Sinun tulee uhrata suurelle seidalle ensimmäinen elollinen olento, joka tulee vastaan. Silloin kukaan poromies ei voi sinua vastustaa.” Piritaa ensimmäinen vastaantuleva olento on Aslakin lahjoittama porovasa, jonka hän uhraa seidalle. Myöhemmin, täydenkuun aikaan, Pirita muuttuu valkoiseksi peuraksi, jonka hahmossa houkuttelee poromies Niilan peräänsä ja tappaa tämän. Kun Niilan ruumis tuodaan kylään, Piritakin on kauhistuneiden kyläläisten joukossa.

Toisenkin miehen kuollessa salaperäisesti kyläläiset alkavat puhua ”noitapeurasta”, joka täytyy tappaa rautakärkisellä keihäällä, koska ”noidan voi surmata vain kylmällä raudalla”. Etelästä tullut metsänhoitaja päättää tappaa peuran kiväärillään, koska ei usko noituuteen. Kun hän ampuu peuraa kohti, se muuttuu ilkeästi nauravaksi Piritaksi ja kivääri räjähtää metsästäjän käsissä. Illalla juhlissa metsänhoitaja tunnistaa Piritan naurun ja syyttää häntä noidaksi, mutta miestä ei uskota. Pirita itse alkaa kuitenkin aavistella, että hänessä piilee pahoja voimia.

Kun taas yksi mies saa surmansa, kyläläiset ryhtyvät joukolla takomaan keihäitä. Pirita katselee kauhuissaan Aslakin valmistautumista peurajahtiin. Pirita muuttuu ensimmäistä kertaa päivänvalossa valkoiseksi peuraksi ja pakenee miesten lähtiessä takaa-ajoon. Ihmishahmossaan Pirita menee pyytämään seidalta, että tämä päästäisi hänet noituudesta, mutta muuttuu kuitenkin uudelleen poroksi. Aslak onnistuu surmaamaan valkoisen peuran, mutta kuolleen eläimen muuttuessa ihmishahmoonsa, hän huomaakin tappaneensa oman vaimonsa.


Oppimateriaali sisältää taustoittavaa aineistoa opettajille sekä tehtäviä oppilaiden kanssa tehtäväksi.
Oppimateriaalin teemoja: Elokuva Valkoinen peura, kauhuelokuvan lajityyppi.
Oppimateriaali on suunnattu yläkouluihin sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Oppimateriaalin on laatinut Marjo Kovanen.
Oppimateriaalin saamelaisosuuden on laatinut Tarja Porsanger, Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Sivun alkuun
https://www.kulttuurivalve.fi/fi/lastenkulttuurikeskus/etusivu/http://www.koulukino.fi/https://elokuvapolku.kavi.fi/https://www.kavi.fi/https://ihmefilmi.fi/https://www.cined.eu/fihttp://mediametka.fi/https://filmkamraten.fi/https://www.oulufilmfestival.fi/http://www.lastenkulttuuri.fi/https://culture.hu/fi/helsinkihttps://www.samediggi.fi/skabma-elokuvakeskus/http://minedu.fi/etusivu