Hei, me animoidaan!
Seuraavien animaatioharjoitusten tavoitteena on tutkia liikkuvan kuvan illuusiota ja oppia stop motion -animaation tekemistä eri materiaaleilla. Käytössä ovat mm. muovailuvaha, kartonki, lelut, hedelmät ja hiekka. Tarinankerronnan osuus on vähäinen, ja se pyritään pitämään yksinkertaisena. Useissa harjoituksissa tarinankerronta syntyy spontaanisti animoitavan kohteen liikkeen seurauksena tai kohteiden vuorovaikutuksen tuloksena. Vaikka tarinankerronta ei ole päätavoitteena, prosessi on silti luova. Lasten käsissä jopa lyhyimmät testianimaatiot ovat mielikuvitusta täynnä: kynä jahtaa toista kynää, kunnes sakset saapuu paikalle ja häätää riitelevät kynät pois.
Jokaisessa harjoituksessa tuodaan mukaan uusia elementteja ja tavoitteita. Harjoitukset voi tehdä järjestyksessä kokonaisuudessaan tai valita omalle ryhmälle ajankohtaisimmat ja sopivimmat tekniikat. Ensimmäisen harjoituksen voi tehdä ilman kuvauslaitteita. Pelkkä kynä ja paperinpala riittävät. Viimeisessä harjoituksessa lapset saavat kokea, miltä tuntuu olla itse animoitava kohde. Tämä auttaa heitä ymmärtämään uudella tavalla ajan ja liikkeen kausaalisuhteita stop motion -animaatiossa. Harjoituksia toteutetaan sekä kaksiulotteisella että kolmiulotteisella kuva-alalla.
Soveltuvuus:
0.–9.lk
Sisältö:
Liikkeen illuusio
Animaatioharjoitukset
- Ennen harjoitusten tekemistä
- Esineanimaatio
- Geometristen muotojen animointi
- Stop motion -animaatio piirtämällä
- Hiekan animointi
- Muovailuvahan muodonmuutos
- Hedelmien animointi
- Leluanimaatio
- Piksillaatio eli ihmisanimaatio
Opettajalle
Liikkeen illuusio
Liikkuvan kuvan illuusio on elokuvan perusominaisuus. Ilman sitä kuvat valkokankaalla eivät liikkuisi. Elokuvassa liikkuvan kuvan illuusio saadaan aikaiseksi käyttämällä still-kuvia. Kun kuvasarja esitetään perättäin, näyttää siltä kuin asiat kuvassa liikkuisivat. Liikkuvan kuvan illuusio perustuu Phi-ilmiöön: kun kahta vierekkäistä valoa sytytetään tietyllä intervallilla, katsoja ei havaitse kahta erillistä valoa, vaan yhden liikkuvan valon.
Rulla-animaatio
Aika: 15–30 min
Soveltuvuus 1.–9.lk
Rulla-animaatio muodostuu kahdesta still-kuvasta, joita perättäin esittämällä syntyy vaikutelma liikkeestä.
- Leikkaa valkoisesta A4-kokoisesta paperista pystysuunnassa neljä suikaletta (korkeus 7 cm).
- Taita yksi paperisuikale kahtia pituussuunnassa niin, että paperi avautuu vasemmalle lehden tavoin.
- Käännä paperi auki. Piirrä keskiaukeaman oikeanpuoleiseen sivuun jokin yksinkertainen kuva. Piirrä kuva sivun keskikohdan oikealle puolen – ei siis aivan keskelle, mutta ei myöskään ihan oikeaan laitaan.
- Käännä paperi kiinni. Piirtämäsi kuva näkyy sivun läpi. Piirrä etusivulle kuva samaan kohtaan niin, että siinä on tapahtunut jokin muutos. Voit jäljentää kuvan paperin läpi, jotta saat sen samalle kohdalle.
- Kierrä päällimmäinen sivu kynän varren ympäri (kynää pyöritetään vasemmalle) aivan sivun sisäreunaan saakka.
- Vapauta kynä ja suorista hieman paperia.
- Aseta kynä aivan sivun oikeaan reunaan ja liikuta sitä nopeasti edestakaisin vasemmalle ja oikealle. Kokeile eri nopeuksia.
- Lisää kuvaan elementtejä tai väritä kuvat.
Animaatioharjoitukset
Tavoitteet:
- oppia stop motion -animaation perusidea
- oppia käyttämään digitaalisia laitteita omien tuotosten tekemiseen
- tuottaa lyhyt animoitu kohtaus käyttämällä erilaisia materiaaleja
- työskennellä osana pienryhmää
- tarkastella liikkuvan kuvan illuusiota ja
- ymmärtää, miten liike rakentuu kuva kuvalta
- tarkastella ajan käsitettä sekä ajan ja liikkeen kausaalisuhdetta
- kaksi- ja kolmiulotteinen kuva-alan hahmottaminen
Laitteisto:
Älylaite, pöytäteline tai jalusta
Ohjelmisto:
Sovelluskaupasta (esim. AppStore) ladattava stop motion -applikaatio, kuten iStopMotion, StopMotion, iMotion
Ryhmäkoko:
2–3 henkilöä / yksi kuvauspiste
Kesto:
60 min (sisältäen laitteiden pystytyksen ja tehtävänannon)
Valmistelut:
Lasten tulisi työskennellä 2–3 hengen pienryhmissä. Jokaisella ryhmällä on älylaite, johon on asennettu stop motion -sovellus. Laiteen tulisi pysyä paikallaan kuvausten ajan, joten se kannattaa kiinnittää pöytään erikseen hankittavalla pöytäjalustalla. Kaksiulotteisten animaatioharjoitusten tekemisessä laite on asennettu kuvaamaan alaspäin ja laitteen alapuolella on noin 650 x 500 mm tilaa liikuttaa kohteita. Kolmiulotteisten animaatioharjoitusten tekemisessä iPad suunnataan kuvaamaan vaakatasossa esimerkiksi seinää kohti. Seinä tai siihen kiinnitetty taustakartonki on animaation tausta ja pöytä on maa, jolla animoitavat kohteet liikkuvat. Tämän jälkeen käynnistetään animaatiosovellus ja aloitetaan uusi projekti. Sovelluksessa voidaan muuttaa asetuksista kuvattujen ruutujen määrä sekunnissa. Tämä vaikuttaa työn määrään. Suositeltava määrä on kuusi kuvaa sekunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun on ottanut kuusi kuvaa valmista elokuvaa on kasassa yksi sekunti.
Prosessi:
Jokaisessa harjoituksessa 1–2 lasta kerrallaan toimii animaattoreina. Heidän tehtävänä on liikuttaa esineitä, piirtää paperille, muovailla hiekkaa tai vahaa annetun tehtävänannon mukaisesti. Yksi lapsi toimii kuvaajana. Hänen tehtävänään on käyttää kuvauslaitetta ja antaa ohjeita, jos kohteet liikkuvat esimerkiksi liian paljon tai tehtävänantoa ei noudateta. Kohteita liikutetaan vähän, noin 0,5–1,0 cm kerrallaan. Prosessi toistaa kaavaa, jota lapset voivat ohjata omalla äänellä: animaattorit sanovat liikuttamisen jälkeen ”saa kuvata”, mikä on merkki kuvaajalle napata kuva sovelluksella. Tämän jälkeen kuvaaja antaa luvan liikuttajille sanomalla: ”saa liikuttaa”. Tätä jatketaan, kunnes elokuva on valmis tai sitä on kuvattu noin 10 sekuntia (60 kuvaa). Huomioi: Mitä isompi väli liikuttamisen välissä, sitä nopeampaa kohteet liikkuvat.
Roolien vaihtaminen. Lapsi, joka on ottanut kuvia siirtyy animaattoriksi ja yksi animaattori kuvaajaksi. Tässä kohden voidaan aloittaa uusi projekti tai jatkaa samaa projektia niin, että uusi kohde tulee kuvaan mukaan. Kohteet voivat myös vaihtua toisiksi kuin taikaiskusta. Lopuksi valmis esineanimaatio katsotaan ja näytetään muille pienryhmille, joko videotykin kautta tai kiertopistenäytöksenä älylaitteen ruudulta.
1. Kaksiulotteiset animaatioharjoitukset
- Harjoitus 1: Esineanimaatio
- Harjoitus 2: Geometristen muotojen animointi
- Harjoitus 3: Stop motion -animaatio piirtämällä
- Harjoitus 4: Hiekan animointi
Esineanimaatio
Tehtävänanto:
Valmista lyhyt animaatio käyttämällä erilaisia liikkumattomia kohteita. Animaatio koostuu kahdesta vaiheesta:
- animoi kohde liikkumaan suorassa linjassa mahdollisimman sulavasti
- kaksi eri kohdetta kohtaa ja on vuorovaikutuksessa
Materiaalit:
Esineitä, kuten kyniä, saksia, kolikoita, avaimia jne.
Geometristen muotojen animointi
Tehtävänanto:
Valmista lyhyt animaatio käyttämällä paperikartongista leikattuja erilaisia geometrisia muotoja. Jokainen lapsi piirtää ja leikkaa itselleen yhden geometrisen muodon. Muodon tulee olla 10–15 cm leveä, jotta sitä on helppo liikuttaa. Käyttämällä eri värisiä kartonkeja saadaan aikaan värikkäitä animaatioita. Taustakartonki (vähintään 594 x 420 mm) tulisi asettaa iPadin alle, jotta lapset tietävät alueen, jolla muotoja voidaan liikutella.
- Kokeile saada kappaleet liikkumaan niille ominaisella tavalla: ympyrä pyörii ja kolmio kääntyy ympäri huippunsa kautta.
- Animoi vuorovaikutus kahden kohteen välillä. Mitä tapahtuu, kun ympyrä ja kolmio kohtaavat?
Materiaalit ja tarvikkeet:
Kartonkia, sakset, sinitarraa
Stop motion -animaatio piirtämällä
Tehtävänanto:
Valmista lyhyt piirrosanimaatio stop motion -tekniikalla. Piirustus tehdään vaihe vaiheelta (ruutu ruudulta). Piirros voi olla esittävä tai abstrakti. Jokainen lapsi on valinnut yhden värikynän tai sormimaalin. Yksi lapsi kerrallaan piirtää noin 1–2 cm mittaisen matkan lähtien liikkeelle paerille piirretystä pisteestä. Piirros tehdään paperille, joka on kiinnitetty pöytään sinitarralla tai teipillä. Paperin koko on vähintään 594 x 420 mm ja se asetetaan iPadin alle.
Materiaalit ja tarvikkeet:
Kynä, paperikartonki, sinitarraa
Hiekan animointi
Tehtävänanto:
Valmista lyhyt hiekka-animaatio muokkaamalla hiekkaa tai piirtämällä erilaisia muotoja hiekkaan. Hiekkaa muokataan tai siihen piirretään vain hieman kerrallaan kuvien ottamisen välissä.
Materiaalit ja tarvikkeet:
Hiekka tai taikahiekka
2. Kolmiulotteiset animaatioharjoitukset
Harjoitukset 1–3 voidaan toteuttaa myös tasoanimaationa ja kuvata ylhäältä alaspäin, kuten edellisissä harjoituksissa. Vaakatasoon kuvaaminen kehittää kuitenkin kolmiulotteista kuva-alan hahmottamista.
- Harjoitus 1: Muovailuvahan muodonmuutos
- Harjoitus 2: Hedelmien animointi
- Harjoitus 3: Leluanimaatio
- Harjoitus 4: Piksillaatio
Muovailuvahan muodonmuutos
Tehtävänanto:
Valmista lyhyt animoitu kohtaus, missä muovailuvahamöykky vaihtaa muotoa vaihe vaiheelta.
Materiaalit:
Yksi aikuisen nyrkin kokoinen muovailuvahapallo / pienryhmä
Hedelmien animoiminen
Tehtävänanto:
Hedelmät heräävät eloon. Valmista stop motion -animaatio käyttämällä erilaisia hedelmiä. Tehtävä voi sisältää erilaisia muunnelmia:
- Laita hedelmät pyörimään eri nopeuksilla.
- Laita hedelmät liikkumaan pisteestä toiseen, myös syvyyssuunnassa.
- Mitä tapahtuu, kun kaksi hedelmää kohtaavat toisensa?
- Tee hedelmistä hahmoja lisäämällä niille silmiä ja hampaita.
- Tee taikatemppu ja taio hedelmä näkymättömäksi tai saa se vaihtumaan toiseksi hedelmäksi.
Materiaalit:
Hedelmiä, paperia silmien ja hampaiden askarteluun, sinitarraa, kyniä.
Lapset voivat käyttää paperia esimerkiksi silmien ja suun valmistukseen omenoille ja appelsiineille. Silmät ja suut kiinnitetään käyttämällä sinitarraa.
Leluanimaatio
Tehtävänanto:
Lelut heräävät eloon! Valmista stop motion -animaatio käyttämällä leluja. Tehtävä voi sisältää erilaisia muunnelmia:
- Laita lelut liikkumaan pisteestä toiseen, myös syvyyssuunnassa.
- Mitä tapahtuu, kun kaksi lelua kohtaavat toisensa?
- Tee taikatemppu, missä lelu katoaa tai vaihtuu toiseen leluun.
Materiaalit:
Lelut (autot, junat, pystyssä pysyvät nuket, legohahmot). Sinitarraa voidaan käyttää nuken jalkojen alla, jotta se pysyy paremmin pystyssä.
Piksillaatio eli ihmisanimaatio
Tehtävänanto:
Valmista lyhyt animoitu kohtaus, jossa animoidaan ihmisiä.
Materiaalit:
Ryhmä ihmisiä (1–100 henkilöä)
Prosessi:
Piksillaatio on stop motion -animaation muoto, missä animoinnin kohteena on ihminen.
- Keksitään idea piksillaatioon eli suunnitellaan kohtaus, missä käytetään ihmistä tai ihmisiä animoinnin kohteina.
- Henkilön tai henkilöiden etenemistä kuvataan animaatiosovelluksen avulla aina 1–2 ruutua kerrallaan. Jos toiminta pysähtyy, kuvataan useampia ruutuja. Määrä riippuu siitä, kuinka pitkä pysähdys on.
- Kuvaamisen jälkeen henkilö liikkuu hieman, jonka jälkeen kuvaaja ottaa jälleen kuvan animaatiosovelluksella.
- Ruutujen kuvaaminen ja kohteen liike toistetaan useita kertoja. Kokonaiskesto voi olla esimerkiksi noin 10 sekuntia (60 kuvaa).
- Kameran täytyy pysyä liikkumattomana jalustalla tai muuten tuettuna.
- Kuvattu animaatio voidaan viedä editointisovellukseen ja lisätä siihen äänet sekä alku- ja lopputekstit.
Lopuksi valmis animaatio katsotaan ja näytetään muille pienryhmille, joko videotykin kautta tai kiertopistenäytöksenä älylaitteen ruudulta.
Opettajalle
Mitä on stop motion -animaatio?
Stop motion on animaatiotekniikka, jossa elottomat esineet ja asiat saadaan liikkumaan elokuvassa. Illuusio saadaan aikaiseksi, kun kohdetta liikutetaan hieman kerrallaan ja kohteen jokaisesta asennosta tallennetaan still-kuva. Tämän jälkeen tallennetut kuvat esitetään perättäin sopivalla nopeudella, jolloin illuusio muodostuu. Animoinnin kohteena voidaan käyttää useita erilaisia asioita. Itse asiassa melkeinpä mitä vain voidaan animoida: kyniä, legoja, mukeja, kolikkoja, avaimia, leluja, hiekkaa tai vaikka ihmisiä. Animaation kohteet voi myös askarrella käyttämällä esim. muovailuvahaa tai kartonkia.
Animaatioiden tekeminen, mediakasvatus ja koulujen opetussuunnitelmat
Stop motion -animaatioiden tekeminen on helppoa ja hauskaa. Menetelmät ovat soveltuvia jopa alle kouluikäisille lapsille. Työskentelyssä yhdistyy useita mediakasvatuksellisia teemoja. Vaikka animaatioiden tekeminen on melko helppoa, vaatii niiden tekeminen usein aikaa ja pitkäjännitteisyyttä. Paras neuvo aloittelijoille onkin pitää projektit yksinkertaisina.
Animaatio soveltuu hyvin myös erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten, maahanmuuttajien tai erityistä tukea tarvitsevien ryhmien käyttöön. Näillä ryhmillä animaatio toimii vuorovaikutuksen ja itseilmaisun välineenä.
Animaatioprojektien parissa työskentely vahvistaa lapsen uteliaisuutta ja mielikuvituksen käyttöä. Lapsi on aktiivinen tekijä, joka tuottaa ja arvioi tuotoksia eri ympäristöissä ja konteksteissa. Prosessissa lapsi sekä oppii medialla että oppii mediasta. Animaatio on siis väline oppimiseen ja itseilmaisuun, mutta se on myös oppimisen kohde. Lapset oppivat kuinka käyttää digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja. Työskentelyn tulisi olla ilon ja inspiraation täyttämää. Toisten lasten kanssa työskentelyssä kehittyvät sosiaaliset taidot ja lapset oppivat kuuntelemaan ja arvostamaan muiden lasten mielipiteitä.
