Tuleeko joulu?

Tietoa elokuvan katsomisesta ja salasanan tilaamisesta:

  • Elokuva on vapaasti katsottavissa kouluissa verkon kautta 30.9.–6.10.2024.
  • Opettajat voivat esikatsella elokuvan 23.–29.9.

Elokuva käsittelee seuraavia teemoja: perhe, hyväntekeväisyys, ystävyys, joulu.

Vahva, hyväsydäminen ja vastuuntuntoinen Birta päättää löytää tavan kerätä rahaa jouluksi, kun hän kuulee äitinsä puhuvan rahahuolista. Todentuntuinen elokuva päättäväisestä lapsesta, joka saa lopulta vanhemmatkin taltuttamaan oman kiireensä ja keskittymään olennaiseen.

11-vuotias Birta asuu Reykjavikissa äitinsä ja pikkusiskonsa Katan kanssa. Hänen isänsä asuu Ruotsissa uuden tyttöystävänsä kanssa eikä näytä ottavan juurikaan vastuuta lapsistaan taloudellisesti. Vanhempien eron jälkeen Birta on joutunut huolehtimaan pikkusiskostaan ja hoitamaan kaikki kotityöt. Tyttö tietää hyvin, ettei perheellä ole varaa esim. uusiin urheilukenkiin, joita hän kipeästi käsipalloharjoituksissa tarvitsisi. Birta kuulee äitinsä kertovan puhelimessa ystävälleen, että perheellä ei ole varaa joulunviettoon. Birta huolestuu ja päättää puuttua asiaan. Hänen on pelastettava joulu! Ja sitä varten tarvitaan rahaa. Sinnikäs Birta kokeilee erilaisia luovia ratkaisuja rahan keräämiseksi. Hänellä on apunaan pikkusiskonsa Kata, hyvä ystävänsä Kim ja naapurinsa Gréta. Birtan seikkailuntäytteinen rahanetsintä johtaa vaihteleviin tuloksiin, mutta se, mitä hän lopulta löytää, saattaa olla rahaa arvokkaampaa.

Katso elokuvan traileri.

Elokuvan tarjoaa Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali.

Sirkusanimaatio

Valmistetaan luokan yhteinen sirkusesitys. Lapset askartelevat oman sirkushahmon, joka esiintyy yhdessä muiden hahmojen kanssa.

Tarvikkeet:

  • askarteluvälineet (eri värisiä kartonkeja, saksia, kyniä, tusseja, sinitarraa)
  • vähintään yksi tablet-tietokone, jossa animointiohjelma asennettuna
  • jalusta tai teline tablet-tietokoneelle
  • erivärisiä, vähintään A2-kokoisia taustakartonkeja
  • kohdevalaisin (ei pakollinen)

Aika: 2,5 h – 4 h, riippuen pienryhmien määrästä

Työpajan eri vaiheet:

  1. Sirkusteemaan tutustuminen
  2. Oman hahmon ja sen taidon keksiminen sekä askartelu
  3. Lyhyen sirkusesityksen animointi pienryhmässä
  4. Editointi

1. Sirkusteemaan tutustuminen

Katsottuaan Leo ja Fred -animaatioita, lapset ovat jo jonkin verran tutustuneet sirkuselämään. Lasten kanssa voidaan vielä keskustella sirkuksesta ja sen toiminnasta esimerkiksi kirjojen tai kuvien kanssa. Lapsille tulisi olla selvää mitä sirkuksessa tapahtuu ja millaisia hahmoja siellä esiintyy: pellejä, koiria, karhuja, leijonia, akrobaatteja, voimamiehiä, tanssijoita, jne.

2. Oman hahmon ja sen taidon keksiminen sekä askartelu

Oma hahmo voi olla joko ihminen, eläin tai aivan oma mielikuvitushahmo. Sirkuksessa voi esiintyä kaikenlaiset hahmot. Omalle hahmolle annetaan nimi ja hahmolle keksitään taito tai temppu, jonka hahmo suorittaa osana sirkustoimintoa. Esimerkiksi voimamies voi nostaa isoja painoja tai leijona voi tehdä upean kolmoisvoltin.

Askartelussa tulisi käyttää tavallista tulostuspaperia paksumpaa paperia, esimerkiksi kartonkia. Tällä tavalla hahmot kestävät kauemmin ja niitä on helpompi animoida. Hahmot eivät saa olla liian pieniä tai isoja. Pieniä on vaikea liikuttaa ja liian isot hahmot eivät mahdu esiintymään pienellä estradilla. Sopiva hahmon koko on noin 10 cm.

Hahmo väritetään, jonka jälkeen se leikataan irti paperista. Jos hahmon käsiä, päätä tai jalkoja halutaan liikuttaa esityksen aikana, ne täytyy leikata irti ja kiinnittää hahmoon sinitarralla. Käsien ja jalkojen animoiminen ei ole kuitenkaan pakollista ja on hyvä huomioida, että animointi on siinä tapauksessa haastavampaa.

3. Sirkusesityksen animointi pienryhmässä

Animointivaiheessa tarvitaan pöytä, jolle taustakartonki asetetaan ja kuvauslaite kiinnitetään joko kamerajalustalla tai pöytään kiinnitettävällä telineellä. Kuvauspisteessä tulisi olla tasainen ja riittävä valo. Lisävalona voi käyttää esimerkiksi pöytälamppua.

Taustana käytetään vähintään A2-kokoista kartonkia. Kuvausvuorossa oleva pienryhmä voi valita oman taustakartongin värin. Opettaja tarkistaa, etteivät hahmot ole saman värisiä taustan kanssa. Yksivärinen tausta riittää, mutta siihen voi tarvittaessa askarrella esimerkiksi trapetsiköyden kiinnittämällä kartongin poikki kulkevan narun.


Lyhyesti animoinnista:

Kohtauksen tulisi alkaa pisteestä A ja päättyä pisteeseen B. Pisteiden välillä tapahtuu jotain: hahmot tekevät temppuja. Alkuun on suositeltavaa kuvata ns. löysää tai kärsää. Mitään suurta ja tärkeää ei voi tapahtua 12 ensimmäisen kuvan (2 sekunnin) aikana. Hahmot voivat toki liikkua, mutta mahdollinen suuri huipentuma tapahtuu vasta myöhemmin. Myös kohtauksen loppuun kannattaa kuvata löysää eli häntää. Jos kohtaus päättyy siihen, että hahmot poistuvat kuvasta kokonaan, kannattaa tämän jälkeen kuvata tyhjää taustaa 6–12 kuvaa (1–2 sekuntia). Tällä tavalla animaatio saa paremman rytmin eikä se etene liian nopeasti. Lisäksi editointivaiheessa tarvitsee tehdä vähemmän toimintoja, mitä parempi rytmi animointiin saadaan kuvausvaiheessa.


Opettaja esittelee pienryhmälle, kuinka animaatiosovelluksella kuvataan yksi kuva, jonka jälkeen hahmoa liikutetaan. Hahmoa tulisi siirtää noin 0,5 cm kerrallaan. Opettajan tehtävä on tarkistaa sovelluksen asetuksista, että sovellus kuvaa kuusi kuvaa sekunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun on kuvattu kuusi kuvaa, koossa on yksi sekunti elokuvaa. Opettaja voi esimerkkinä kuvata 2–3 sekunnin animaation (12–18 kuvaa), jonka jälkeen toistaa tämän lyhyen esimerkin lapsille. Tämän tarkoituksena on demonstroida lapsille animaation kuvaamista ja sitä, kuinka liikkeen illuusio luodaan. Jos sirkusanimaatioprojekti tehdään koko luokassa monilla laitteilla ja työpisteillä yhtä aikaa, opettaja voi kertoa ja demonstroida animoinnin koko ryhmälle.

Pienryhmässä on 2–3 lasta. He esittelevät toisilleen oman hahmonsa ja tämän taidon. Animoinnin alussa opettaja voi vielä näyttää, miten hahmoa siirretään. Vähitellen lapset saavat enemmän vastuuta hahmojen siirtämisessä ja kuvaamisessa. Opettajan tulisi kiinnittää huomiota siihen, että hahmolla on tietty kulkusuunta. Yksi kuvattu kuva on vain 1/6 sekuntia. Hahmon tulisi liikkua yhteen suuntaan, eli hahmo ei voi liikkua jokaisella kuvatulla kuvalla eri suuntaan, silloin tuloksena on rauhaton animaatio.

Yksi pienryhmä animoi noin 20–30 minuuttia. Tuloksena on noin 10–20 sekunnin kohtaus, jossa hahmot ovat esitelleet omat temppunsa.

Pienryhmä katsoo oman kuvatun kohtauksen. Seuraava ryhmä tulee kuvaamaan oman kohtauksensa.


4. Editointi

Kun jokainen pienryhmä on kuvannut oman kohtauksen, kaikki kohtaukset viedään videoeditointiohjelmaan (esim. iMovie, jos työskennellään iPadeilla). Monesti animoitu kohtaus joudutaan tallentamaan laitteen muistiin. Tämän jälkeen tallennettu tiedosto voidaan avata editointiohjelmassa.

Kaikki kuvatut kohtaukset asetetaan peräkkäin editointisovelluksen aikajanalle. Taustamusiikiksi valitaan sirkusaiheeseen sopiva musiikki. Sopivaa musiikkia saattaa löytyä sovelluksen musiikkiarkistosta tai teostovapaata musiikkia voi etsiä myös verkosta (esim. www.incompetech.com). Toisaalta verkosta haetun musiikin siirtämiseksi editointisovellukseen tarvitaan yleensä oma sovellus (esim. Documents-sovellus). Elokuvan alkuun lisätään elokuvan nimi ”Koulu X:n suuri sirkus”. Elokuvan loppuun voidaan laittaa esille kaikkien tekoprosessiin osallistuneiden lasten nimet (halutessaan pelkät etunimet), koulun nimi ja valmistumisvuosi. Voit katsoa ohjeet tekstin lisäämiseksi elokuvaan Valveen elokuvakoulun ohjevideolta.

Tämän jälkeen sirkusanimaatio on valmis suurta ensi-iltaa varten. Sinne kannattaa kutsua kaverit ja opettajat mukaan katsomaan aikaansaannosta.

Charlie Chaplinin Siirtolainen

Elokuva katsotaan KAVI:n Elokuvapolullan. Elokuvan katsomista varten sinun tulee ensin täyttää salasanan tilauslomake.


Charlie Chaplinin Siirtolainen (The Immigrant) on Mutual-elokuvayhtiön muita Chaplin-elokuvia hidastempoisemp ja tunteikkaampi satiiri. Myrskyn viskelemässä aluksessa kohdataan surkea siirtolaissakki: Albert Austin merisairaana venäläisenä, Henry Bergman tukevana talonpoikaisnaisena ja Loyal Underwood pikkuisena aviomiehenä. Kuten komediassa usein, myös Siirtolaisen tapahtumia vauhdittaa väärinkäsitys. Korttipelissä onnekas Charlie sujauttaa juuri saamansa pelivoiton viehättävän Ednan taskuun. Kesken hyväntahtoisen eleensä Charlie tulee kuitenkin toisiin tuumiin ja nappaa itselleen muutaman setelin takaisin. Tämän seurauksena häntä syytetään varkaudesta.

Chaplinin mykkäelokuvan musiikin on Elokuvapolulle toteuttanut muusikko, säveltäjä Päivi Takala.
Elokuva ja oppimateriaalit täydennetään sivulle syyskuun aikana.

Mummon kuumat jalat

Miten mummo saa apua kuumottaviin jalkoihinsa? Entä mitähän apua kuumista jaloista voi olla hädässä?

Tehtävät

1) Mitä elokuvassa tapahtuu?

2) Miksi Rauna lähtee etsimään aarretta?

3) Kuka on sinun mielestäsi piilottanut aarteen ja miksi?

4) Piirrä elokuvasta jokin kohtaus, joka jäi hyvin mieleesi. Miksi se jäi mieleesi?

5) Missä kohdissa elokuvaa on musiikkia ja miten se muuttuu? Miten musiikki kuvaa erilaisia tunteita tai tapahtumia?

6) Minkälainen sankari mummo on elokuvassa? Millä tavalla se on erilainen tai samanlainen kuin muut sankarit, joita tiedät tarinoista?

 


Ohjeita oman animaatioelokuvan kuvaamiseen löytyy Tehdään-osiosta: Animaatioharjoituksia, Animaatiotyöpaja ja Sirkusanimaatiotyöpaja.

Tehtävät on laatinut FM Henna Aikio

StalluBoy’s Adventure

Elokuvassa seikkailevat saamelaisesta mytologiasta tutut hahmot: kufittâr (maahinen), nuáidi (noita), čäciravgâ (vesiraukka) já stáálu (staalo). Mitä tapahtuu, kun staalon lapsi ei haluakaan elää staalojen perinteiden tavalla ja maahinen on kyllästynyt maanalaiseen elämään?

Animaatiossa kuullaan kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamea: Kufittâr ja čäciravgâ puhuvat inarinsaamea, nuáidi kolttasaamea ja staalopoika ja -isä pohjoissaamea.

Opettajalle: saamelaiseen mytologiaan voi tutustua esim. Saamelaiskulttuurin ensyklopediassa: Sisällysluettelo: Perinteinen hengellisyys ja suullinen perinne – Saamelaiskulttuurin ensyklopedi (saamelaisensyklopedia.fi)

 


Ohjeita oman animaatioelokuvan kuvaamiseen löytyy Tehdään-osiosta: Animaatioharjoituksia, Animaatiotyöpaja ja Sirkusanimaatiotyöpaja.

Tehtävät on laatinut FM Henna Aikio

Myyrän aarre

Yksinäinen myyrä toivoo aarteekseen ikiomaa tähteä. Eräänä iltana se näkee tähden putoavan metsään ja lähtee etsimään sitä. Matkalla se kohtaa muita eläimiä aarteineen: päästäiset ihailevat helminauhaa, saukko leikkii kultakolikoilla rantavedessä. Nuotion ympärillä istuva iloinen joukko pyytää myyrää liittymään seuraan. Mutta myyrä etsii jääräpäisesti omaa aarrettaan pimenevästä ja pelottavaksi käyvästä metsästä. Kun se käsittää, ettei voi löytää omaa tähteä, se tahtoo ryöstää toisilta heidän kalleutensa. Mutta yritykset päättyvät onnettomasti. Lopulta myyrä ymmärtää, että oikea aarre ei ole ollenkaan sellainen kuin se kuvitteli. Itsekkyydestä vapauduttuaan se saa lopulta myös toivomansa tähden.


Oppimateriaali on suunnattu varhaiskasvatukseen.
Oppimateriaalin ovat laatineet luokan- ja lastentarhanopettaja Tuula Niiniranta ja lastentarhanopettaja Marjut Virsu vuonna 2008.
Oppimateriaali on päivitetty ja muokattu vuonna 2020.
Oppimateriaalin on tuottanut ja päivittänyt Koulukino.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)

Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.

Oppimateriaali ruotsiksi

 

Leo ja Fred

Lyhytanimaatiot sijoittuvat kiertävään sirkukseen, jossa elää yhdessä Leo-leijona ja hänen leijonankesyttäjänsä Fred. Tarinoissa tavataan myös muita sirkustaiteilijoita; klovneja, eläimiä, trapetsitaiteilijoita ja voimamiehiä. Leo ja Fred kohtaavat monenlaisia haasteita, joista he selviävät yksin, yhdessä ja muiden avustuksella.

Kyseessä on yksi tunnetuimmista unkarilaisista piirretyistä, jonka tekijät ovat tuttuja myös muista legendaarisista sarjoista ja elokuvista. Merkittävä osa tarinoista ​​sijoittuu kesään, ja joskus iltataivaalla voi nähdä Leijonan tähtikuvion. Koska sirkus esiintyy maaseudulla, Leon ja Fredin arkipäiviin kuluu myös maaseudun yksinkertainen elämäntyyli ja joskus myös pitkäveteisyys. Taustalla voi usein kuulla keskipäivän kellonsoiton. Fred lukee säännöllisesti Petőfi Népe -lehteä, mikä viittaa siihen, että tapahtumat sijoittuvat Keski- tai Etelä-Unkariin. Sarjassa esiintyy silloin tällöin myös tunnettuja unkarilaisia 1980-luvun tuotteita, kuten Nyíregyházi-säilykkeitä.


Painting-jaksossa (7:20 min) Leo ja Fred huomaavat kotinsa, eli sirkuksen mukana kulkevan vaunun, rapistuneen huonoon kuntoon. He aloittavat tarmokkaasti maalaustyön, mutta huomaavat pian olevansa eri mieltä suunnitelmista. Yhteisymmärryksen löytäminen on heille haastavaa, kun kumpikaan ei halua myöntyä toisen tahtoon. Löytyykö yhteinen sävel?

Tradegy-jaksossa (7:05 min) sirkuslaiset saavat postia. Myös Leo haaveilee kirjeestä. Postinjakaja tuokin hänelle yllätyskirjeen, mutta kuoren avattuaan Leo purskahtaa kyyneliin. Sirkuksen muut taiteilijat yrittävät selvittää syytä leijonan suruun, sillä he haluavat auttaa rakastettua työkaveriaan.


Elokuvaesityksen tarjoaa Liszt-instituutti – Unkarin kulttuurikeskus Helsinki ja Kecskemétfilm.

 

 

 

På Svenska: Cloudboy

Filmkamraten

Via Filmkamraten får ni nordiska kvalitetsfilmer att streama i skolan samt svenskspråkigt filmpedagogiskt material att jobba med. Filmkamraten är enkelt, skojigt och gratis att använda!

Gör så här:

Bekanta dig här med filmen CLOUDBOY, som vi nu erbjuder inom ramen för Skolornas filmvecka. Filmen rekommenderas för åk 3–6. Se presentationsfilmen!

Gå till www.filmkamraten.fi, där du får anvisningar för hur du ska beställa filmen för att streamas i skolan och får tillgång till det pedagogiska materialet. På sidan kan du också bekanta dig med Filmkamratens övriga utbud, som riktar sig till elever från förskolan till andra stadiet.

OBS! Kom ihåg att beställa filmen senast dagen innan du tänkt visa den för dina elever. På så sätt garanterar du att du får länken och lösenordet till filmen i tid och har också möjlighet att testa hur visningen sker i praktiken.

Filmkamraten har utvecklats av Walhalla rf och Finlandssvenskt filmcentrum med stöd av undervisnings- och kulturministeriet och riktar sig till svenskspråkiga skolor (även språkbad) i Finland. Via Filmkamraten får du visa ett tiotal nordiska filmer gratis för dina elever och jobba med Filmkamratens skojiga och lärorika pedagogiska material.

Filmkamraten deltar i Skolornas filmvecka, så att ni via temaveckan kommer i gång med användandet av vår tjänst, som är tillgänglig året om.

www.filmkamraten.fi

Kontakt och tilläggsuppgifter:
Anni Lappalainen
Finlandssvenskt filmcentrum
anni.lappalainen(at)filmcentrum.fi
tel. 040 548 63 93


Bekanta dig med Skolornas filmvecka

På svenska: Äppeltjuvarna

De ”nyblivna” bröderna Arthur och Gustav är varandras diametrala motsatser. De ställs inför prövningen att dela rum med varandra och löser konflikten med att bygga en ”mur” av röd tejp. Då de blir orättvist beskyllda för att ha pallat äpplen ger de sig iväg i jakten på de verkliga Äppeltjuvarna och går den svåra vägen till insikten; att de måste arbeta tillsammans för att lyckas. Detta är en raritet: En finlandssvensk barnfilm!

Gör så här:

Bekanta dig här med filmen ÄPPELTJUVARNA, som vi nu erbjuder inom ramen för Skolornas filmvecka. Filmen rekommenderas för förskolan och åk 1–2. Se presentationsfilmen!

Gå till www.filmkamraten.fi, där du får anvisningar för hur du ska beställa filmen för att streamas i skolan och får tillgång till det pedagogiska materialet. På sidan kan du också bekanta dig med Filmkamratens övriga utbud, som riktar sig till elever från förskolan till andra stadiet. Filmkamraten är enkelt, skojigt och gratis att använda!

OBS! Kom ihåg att beställa filmen senast dagen innan du tänkt visa den för dina elever. Gärna så tidigt som möjligt. På så sätt garanterar du att du får länken och lösenordet till filmen i tid och har också möjlighet att testa hur visningen sker i praktiken.

Filmkamraten har utvecklats av Walhalla rf och Finlandssvenskt filmcentrum med stöd av undervisnings- och kulturministeriet och riktar sig till svenskspråkiga skolor (även språkbad) i Finland. Via Filmkamraten får du visa ett tiotal nordiska filmer gratis för dina elever och jobba med Filmkamratens skojiga och lärorika pedagogiska material.

Filmkamraten deltar i Skolornas filmvecka, så att ni via temaveckan kommer i gång med användandet av vår tjänst, som är tillgänglig året om.

www.filmkamraten.fi

Kontakt och tilläggsuppgifter:
Anni Lappalainen
Finlandssvenskt filmcentrum
anni.lappalainen(at)filmcentrum.fi
tel. 040 548 63 93

 

Minulla on tiikeri

Pienellä pojalla on kotonaan ujo tiikeri Kalle, jonka poika koettaa naamioida milloin koiraksi, milloin keinuhevoseksi, jottei sen olemassaolo paljastuisi. Samassa talossa asuu nimittäin pelottava Kotilaisen täti, joka aina valittaa kaikesta. Talon muillakin asukkailla on salaisuuksia: vanhan leskirouvan kotoa kuuluu joskus toitotusta ja töminää, ja poikamies Rissanen tuulettaa mattoaan salaa iltapimeässä. Leskirouvan toitottaja paljastuu elefantiksi. Se herättää ankaraa paheksuntaa. Mutta Rissanen rohkaistuu näyttämään “mattonsa” keskellä päivää: se onkin elävä krokotiili. Tämä vapauttaa talon asukkaat juhlimaan.


Oppimateriaali on suunnattu varhaiskasvatukseen.

Oppimateriaalin ovat laatineet luokan- ja lastentarhanopettaja Tuula Niiniranta ja lastentarhanopettaja Marjut Virsu vuonna 2008. Oppimateriaali on päivitetty ja muokattu vuonna 2020.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)

Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.

Oppimateriaali ruotsiksi

Raparperimehua

Elokuvan katsominen vaatii salasanan, jonka pystyt tilaamaan Elokuvapolun sivulta. Salasana lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.


12-vuotiaan pojan Siemin vanhemmat ovat eronneet, mutta hänen isänsä Rik löytää taas uuden rakkauden muutamien yritysten jälkeen. Rik muuttaa päätä pahkaa asumaan yhteen uuden rakkautensa Toscan kanssa. Saman katon alle muuttavat myös Siem ja Toscan tytär Winnie. Rikin ja Toscan tuore parisuhde alkaa pian rakoilla häävalmisteluiden keskellä ja neuvokkaat Siem ja Winnie keksivät suunnitelman pitää uusioperheensä kasassa. Aikaisempia eroja on ollut jo liikaa. Lapset ryhtyvätkin kuvaamaan omatekoista elokuvaa siitä kuinka parisuhde saadaan toimimaan!

Tämä lämminhenkinen ja riemastuttava elokuva avaa uusperheen elämää ja sen tuomia arjen kiemuroita koomisellakin tavalla. Elokuvan tarina kertoo uusperheen rinnalla myös ystävyydestä ja ensirakkaudesta. Nuoret teininäyttelijät ovat erittäin taitavia eläytyessään rooleihinsa sekä elokuvan miljöö on kaunista katseltavaa yksityiskohtineen. Siemin ja Winnien omassa elokuvassa näkyy taitavasti erilaisten elokuvagenrejen käyttö. Raparperimehun katsojaan voikin iskeä kipinä oman elokuvan tekemisestä!


Oppimateriaali on suunnattu 4.–6.luokille.
Oppimateriaalin on laatinut luokanopettaja ja kulttuurituottaja Melina Lukkarinen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.

Näkymätön Elina

Elokuvan katsominen vaatii salasanan, jonka pystyt tilaamaan Elokuvapolun sivulta. Salasana lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen. Suomenkielisessä tekstityksessä on havaittu tekninen ongelma, johon emme pysty vaikuttamaan tällä hetkellä. Ongelmat voivat vaikeuttaa elokuvan ymmärtämistä.


Kaikki sanovat Elinan olevan kuin isänsä, joka on kuollut ja jonka kanssa Elina käy kahdenkeskisiä keskusteluja suolla. 10-vuotias Elina joutuu koulussa opettajan silmätikuksi, koska ei anna periksi tiukkojenkaan käskyjen ja nöyryytysten edessä.  Onneksi kouluun tulee uusi opettaja, joka riemastuttaa olemuksellaan ja auttaa hädässä. Elokuva on valmistettu suomalais-ruotsalaisena yhteistuotantona.

Kertomus Näkymättömästä Elinasta sijoittuu 1950-luvun alkuun Torniojokilaaksoon. 10-vuotiaan Elinan (Natalie Minnevik) perhettä elättää ja pitää koossa nuori äiti (Marjaana Maijala). Elina kaipaa isäänsä, jonka on menettänyt vastikään. Tyttö ei osaa puhua surustaan äidilleen vaan pakenee sitä mielikuvitusystäviensä luo suolle, missä hän tuntee olevansa lähellä isäänsä.

Elina on juuri parantunut tuberkuloosista ja pääsee vihdoin aloittamaan koulun. Koulussa kuitenkin Elinan kehittynyt oikeudentunto ja vahva oma tahto saavat aikaan kahnausta pääopettajatar Tora Holmin (Bibi Andersson) kanssa alusta saakka. Tukholmasta tullut opettajatar on päättänyt opettaa suomea puhuville erämaan lapsille ruotsia – vaikka väkisin.

Tarina perustuu ruotsalaisen Kerstin Johansson i Backen romaaniin, joka on ilmestynyt suomeksi syksyllä 2002 nimellä ”Näkymätön Elina”.


Oppimateriaalin teemoja: kiusaaminen, koulu, 1950-luku, ruotsin kieli, syömishäiriöt, stereotypiat, kuolema
Oppimateriaalin tehtävät on laadittu perusopetuksen 4.–9.-luokille.
Oppimateriaalin on laatinut kuvataide- ja luokanopettaja Hanna Niinistö apunaan työryhmä Annika Henriksson, Minna Hautaniemi ja Outi Freese.
Oppimateriaali on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.

Oppimateriaali ruotsiksi

Onni von Sopanen

Elokuvan katsominen vaatii salasanan, jonka pystyt tilaamaan Elokuvapolun sivulta. Salasana lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.


“Siniset silmät, tyhmä isosisko ja isä, joka ei ymmärrä autoista mitään – voi kun Bill Gates tulis ja hakis kauan sitten kadonneen poikansa.”

Onni Sopasen elämä joutuu melkoiseen turbulenssiin, kun biologian tunnilla perehdytään perinnöllisyystieteeseen ja Onni vakuuttuu siitä, ettei voi olla omien vanhempiensa lapsi. Epävarmuus omasta alkuperästä tuntuu saavan vahvistusta joka puolelta ja kasvava huolestus aiheuttaa häiriöitä niin perhe- kuin kaverisuhteissakin.

Pisteenä iin päälle koululuokkaan tulee uusi ulkomailta adoptoitu poika, Miro, joka tuntuu olevan ylivoimainen kaikessa. Onneksi Onnin tarkkavaistoinen opettaja VP päättää laittaa luokkahengen remonttiin leirikoulun avulla ja yhteiset vastoinkäymiset kuten metsässä rämpiminen ja hävitty jalkapallo-ottelu saavat turhat vihollisuudet Onnin ja Miron välillä sammumaan. Syksyn kuluessa monelle oudolle asialle löytyy luonnollinen selitys ja perinnöllisyystieteestäkin on konkreettistakin hyötyä, kun marsuja halutaan lisää.


Oppimateriaalin teemoja: Komedia ja huumori, vaihdokas-teema ja perinnöllisyys, erilaisuus ja luokan yhteishenki, sisarussuhteet ja perhe
Oppimateriaali on suunnattu 4.–6. luokille.
Oppimateriaalin ovat laatineet luokanopettajat Annika Henriksson ja Tuula Niiniranta.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Oppimateriaali on julkaistu vuonna 2006 ja päivitetty vuonna 2021.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)

Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.

Lumikuningatar

Elokuva katsotaan KAVI:n Elokuvapolulla. Elokuvan katsomista varten sinun tulee ensin tilata salasana tällä lomakkeella


 

H.C. Andersenin samannimiseen teokseen perustuva elokuva kertoo Kertun matkasta Kain luokse lumoavan Lumikuningattaren valtakuntaan. Lumikuningatar hamuaa viimeistä Vihreää Kiveä kruunuunsa voidakseen hallita koko maailmaa, mutta hän voi saavuttaa herruuden vasta Kain avustuksella. Ystävästään huolestunut Kerttu lähtee pitkälle ja vaarojen täyteiselle matkalle, löytääkseen ystävänsä tykö ja viedäkseen tämän takaisin kotiin. Kertun tarina muuttuu nuoren tytön kasvutarinaksi ja matkaksi aikuisuuteen.

Päivi Hartzellin ohjaama ja käsikirjoittama Lumikuningatar oli aikanaan poikkeuksellisen suuri tuotanto, kokonaiskustannusten noustessa yli 6 miljoonaan markkaan. Elokuva voitti Jussi-palkinnon parhaasta visuaalisesta suunnittelusta (Reija Hirvikoski) ja musiikista (Jukka Linkola), ja elokuva valittiin myös Suomen Oscar-ehdokkaaksi.

 

Oppimateriaalin sisältö on suunnattu alakoulujen 3.–6. luokille ja yläkouluille sekä toisen asteen oppilaitoksille.
Ohjaaja Päivi Hartzell kertoo elokuvasta -tehtävän on tuottanut Mediakasvatuskeskus Metka.
Oppimateriaalin on laatinut aineenopettaja ja elokuvakasvattaja FM Maria Lehtonen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuvaesityksen tarjoaa Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.

Pikku Ilona ja hänen karitsansa

Mika Waltarin tarinaan perustuva elokuva Pikku Ilona ja hänen karitsansa on aiheeltaan yllättävän ajankohtainen. Sen teemojen pohjalta voi käsitellä paitsi Suomen historiaa myös tämän päivän Euroopan tilannetta. Elokuva kertoo reippaan orpotytön monipolvisesta evakkomatkasta Karjalasta Helsinkiin.

Elokuvan pääosassa nähdään topakka kuopiolaistyttö Riitta Hämäläinen, joka näyttelee ajan tyylin mukaisesti. Koeyleisön, nuorten 3.–4. luokkalaisten mielestä tyttöön ja tämän tarinaan on helppo samaistua.

Ilonan tarina käynnistyy dokumentaarisilla sotakuvilla, mikä tuo muuten sadunomaiseen tarinaan aitoa dramatiikkaa. Ilona joutuu pakenemaan kotiseudultaan ja jättämään taakseen kotinsa. Mukaansa hän saa vain pienen karitsansa, suojattinsa. Oma-aloitteisella ja rohkealla tytöllä ei mene aikaa uusien asioiden ja tapojen opettelemiseen, eikä hän kavahda ikäviäkään tilanteita.


Oppimateriaali on suunnattu 3.-luokkalaisille
Oppimateriaalin ovat laatineet Kirsi Raitaranta KAVIsta ja Marjo Kovanen Koulukinosta.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Pekka ja Pätkä puistotäteinä

Sarjakuvataitelija Ola Fogelberg loi hahmon Pekka Puupää, jonka kommelluksissa mukana touhusi myös taiteilijan luoma hahmo Pätkä. Sarjakuvaa Pekka ja Pätkä julkaistiin vuodesta 1925 vuoteen 1975. Suomen Filmiteollisuus SF Oy innostui suurta suosiota niittäneestä sarjakuvasta, jonka seurauksena ensimmäinen elokuva ”Pekka Puupää” valmistui vuonna 1953. Puupää-elokuvasarjaan tehtiin 13 elokuvaosaa, joista Pekka ja Pätkä puistotäteinä on sarjan neljäs elokuva. Puupää-elokuvasarja leimasi suomalaisessa elokuvan historiassa kokonaista aikakautta 1950-luvulla, ja Pekka ja Pätkä vakiintuivat kansansuosikeiksi.

Elokuvassa Justiina, Pekan vaimo, patistaa Pekkaa työnhakuun. Pekka tarvitsee tietysti moiseen urakkaan apuriksi kaverinsa Pätkän. Parivaljakko yrittää etsiä itselleen töitä kesäisessä Helsingissä. Pekka ja Pätkä saavat hyviä työtarjouksia ja kokeilevatkin erilaisia ammatteja, mutta jokainen yritys syystä tai toisesta menee pieleen. Kumppanukset pääsevät vielä kokeilemaan puistotädin ammattia. Nälkiintynyt ja yksinäinen pikkupoika Otto sattuu samaan aikaan kuljeskelemaan puistossa ja näin Pekka ja Pätkä tutustuvat äitinsä menettäneeseen ja isänsä kadottaneeseen poikaan Ottoon. Vaikka Pekan ja Pätkän työ puistotäteinä menee mönkään, parivaljakko ottaa Oton suojatikseen. Kolmikko ryhtyy jälleen työnhakuun ja kommellukset seuraavat toisiaan. Lopulta Otto saa hyvän työtarjouksen laulutaidoillaan. Laulutaidot tuovat Oton onneksi hänelle muutakin kuin vain rahaa!

Puupää-elokuvasarjan elokuvat nousivat koko kansan suosioon ja ovat olleet tunnettuja kautta Suomen ainakin vanhemman väestön keskuudessa. Elokuvat ovat olleet myös erityisesti suosittuja nostalgian vuoksi. Elokuvien avulla näkee välähdyksiä 1950-luvun Helsingistä sekä suomalaisesta elämänmenosta siihen aikaan. Pekan ja Pätkän kommelluksia seuraamalla huomaa asioita, jotka ovat toisin nyky-Suomessa. Pekka ja Pätkä johdattavat katsojan huumorin, tapojen, ammattien ja käyttäytymismallien maailmaan, jotka poikkeavat siitä mitä olemme tottuneet näkemään ja kohtaamaan.


Oppimateriaalin teemoja: suomalainen kulttuuriperintö, menneisyys, suomalaisen elokuvan historia, komedia, farssi, elokuvamusiikki
Oppimateriaali on suunnattu 3.-luokkalaisille.
Oppimateriaalin on laatinut luokanopettaja ja kulttuurituottaja Melina Lukkarinen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino ry.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä

Sarjakuvataitelija Ola Fogelberg Pekka Puupään ja tämän kommelluksissa mukana touhuavan Pätkän vuonna 1925. Pekka ja Pätkä -sarjakuvaa julkaistiin vuoteen 1975 saakka. Suomen Filmiteollisuus SF Oy innostui suurta suosiota niittäneestä sarjakuvasta ja elokuva Pekka Puupää valmistuikin vuonna 1953. Puupää-elokuvasarjaan tehtiin 13 elokuvaosaa, joista Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä on sarjan kolmas. Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä on myös sarjan ensimmäinen elokuva, jonka elokuvan nimessä esiintyi parivaljakon toinen puolisko Pätkä. Puupää-elokuvasarja leimasi suomalaisessa elokuvan historiassa kokonaista aikakautta 1950-luvulla ja Pekka ja Pätkä vakiintuivat kansansuosikeiksi.

Pekka ja Pätkä huomaavat lehdestä uutisen, jonka mukaan Lapissa olisi nähty lumimies ja radiojuontaja Karvajärvi on luvannut miljoona markkaa sille, joka tuo lumimiehen hänen show’hunsa. Pekka ja Pätkä eivät kuitenkaan muista, että on aprillipäivä, vaan saavat Justiinankin houkuteltua mukaansa Lappiin lumimiestä nappaamaan. Lapissa Pekka ja Pätkä sotkeentuvat lisäksi kolmiodraaman pyörteisiin, mikä äityykin lopulta neliödraamaksi. Kommelluksilta ei vältytä, mutta lopulta rimpuileva paketti saadaan toimitetuksi Karvajärven ohjelmaan. Pekka ja Pätkä naurattavat edelleen lapsiyleisöä vuosikymmentenkin jälkeen.

Lisätietoa elokuvasta löytyy KAVI:n Elonetistä ja Elokuvapolulta.


Oppimateriaalin teemoja: perinteet, aprillipäivä, suomalainen kulttuuriperintö, suomalaisen elokuvan historia, komedia, kuvaus, visuaaliset tehosteet, trikit
Oppimateriaali on suunnattu 4.–6.-luokkalaisille
Oppimateriaalin on laatinut luokanopettaja ja kulttuurituottaja Melina Lukkarinen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Elokuvan tehtävien materiaalit on julkaistu lisenssillä:
Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 (nimeä – ei-kaupallinen – ei muutoksia)
Elokuva on vapaasti kouluissa katsottavissa ympäri vuoden KAVIn Elokuvapolku-palvelun kautta.
Elokuva on katsottavissa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Sivun alkuun
https://www.kulttuurivalve.fi/fi/lastenkulttuurikeskus/etusivu/http://www.koulukino.fi/https://elokuvapolku.kavi.fi/https://www.kavi.fi/https://ihmefilmi.fi/https://www.cined.eu/fihttp://mediametka.fi/https://filmkamraten.fi/https://www.oulufilmfestival.fi/http://www.lastenkulttuuri.fi/https://culture.hu/fi/helsinkihttps://www.samediggi.fi/skabma-elokuvakeskus/http://minedu.fi/etusivu