Sirkusanimaatiopaja

Valmistetaan luokan yhteinen sirkusesitys. Lapset askartelevat oman sirkushahmon, joka esiintyy yhdessä muiden hahmojen kanssa. Hetki, kun lapsen oma piirros alkaa liikkua tietokoneen näytöllä, on maaginen.

Tarvikkeet:

  • Kyniä ja paperia hahmojen piirtämiseen. Suositellaan tavallista paperia paksumpaa kartonkia, joka on kestävämpää ja siitä tehtyjä hahmoja on helpompi liikuttaa kuin ohuesta paperista tehtyjä hahmoja.
  • Vähintään A2-kokoa olevia erivärisiä taustakartonkeja. Sirkusesitys tapahtuu taustana olevan yksivärisen kartongin päällä.
  • iPad tai muu kuvauslaite, jossa animaation kuvaamiseen tarvittava sovellus.
  • iPad tai muu laite, jolla kuvattu materiaali voidaan yhdistää ja lisätä taustalle musiikki. Laitteelle tulee olla asennettuna sovellus, kuten iMovie, joka tulee iPadien mukana osana käyttöjärjestelmää.

Työpajan eri vaiheet:

  1. Sirkusteemaan tutustuminen.
  2. Oman hahmon keksiminen ja piirtäminen. Hahmon taidon keksiminen.
  3. Animointi. Lyhyen sirkusesityksen animointi pienryhmässä.
  4. Editointi. Esitysten liittäminen peräkkäin. Musiikin sekä alku- ja lopputekstien lisääminen.

1. Tutustuminen sirkusteemaan

Sirkusteemaan tutustuminen voi tarkoittaa, että ryhmä katselee sirkukseen liittyviä kuvia, lukee sirkusaiheista kirjallisuutta. Lapsille tulisi olla selvänä mitä sirkuksessa tapahtuu ja millaisia hahmoja siellä esiintyy: pellejä, koiria, karhuja, leijonia, akrobaatteja, voimamiehiä, tanssijoita, jne.

2. Oman hahmon keksiminen ja piirtäminen

Oma hahmo voi olla joko ihminen, eläin tai aivan oma mielikuvitushahmo. Sirkuksessa voi esiintyä kaikenlaiset hahmot. Omalle hahmolle annetaan nimi ja hahmolle keksitään taito tai temppu, jonka hahmo suorittaa osana sirkustoimintoa. Esimerkiksi voimamies voi nostaa isoja painoja tai leijona voi osata tehdä upean kolmoisvoltin.

Askartelussa tulisi käyttää tavallista tulostuspaperia paksumpaa paperia. Tällä tavalla hahmot kestävät kauemmin ja niitä on helpompi animoida. Hahmot eivät saa olla liian pieniä tai isoja. Pieniä on vaikea liikuttaa ja liian isot hahmot eivät mahdu esiintymään pienellä estradilla. Hahmon tulisi olla noin 10 cm korkea.

Hahmon värittämisen jälkeen se leikataan irti paperista. Jos hahmon käsiä, päätä tai jalkoja halutaan liikuttaa esityksen aikana, ne täytyy leikata irti ja liittää hahmoon kiinni käyttämällä sinitarraa. Käsien ja jalkojen animoiminen ei ole kuitenkaan pakollista ja on hyvä huomioida, että animointi vie siinä tapauksessa enemmän aikaa, jos hahmon lisäksi animoidaan käsiä, päätä tai jalkoja.

3. Animointi

Animointivaiheessa tarvitaan pöytä, jolle taustakartonki asetetaan ja kuvauslaite kiinnitetään joko kamerajalustalla tai pöytään kiinnitettävällä telineellä. Kuvauspisteessä tulisi olla tasainen valo. Ulko- ja sisävalon sekoitus voi tehdä lopputuloksesta välkkyvän. Tarvittaessa animaatiosovelluksen asetuksista voi asettaa ja lukita valotuksen. Lisäksi voi käyttää lisävalona esimerkiksi pöytälamppua.

Taustana käytetään vähintään A2-kokoista kartonkia. Kuvausvuorossa oleva pienryhmä voi valita oman taustakartongin värin. Opettaja tarkistaa, etteivät hahmot ole saman värisiä taustan kanssa. Ryhmien tulisi myös käyttää useita eri värejä, jotta lopputuloksesta saadaan värikäs. Yksivärinen tausta riittää, mutta siihen voi tarvittaessa askarrella esimerkiksi trapetsiköyden kiinnittämällä kartongin poikki kulkevan narun.

Opettaja esittelee pienryhmälle, kuinka animaatiosovelluksella kuvataan yksi kuva, jonka jälkeen hahmoa liikutetaan. Hahmoa tulisi siirtää noin 0,5 cm kerrallaan. Opettajan tehtävä on tarkistaa sovelluksen asetuksista, että sovellus kuvaa kuusi kuvaa sekunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun on kuvattu kuusi kuvaa, koossa on yksi sekunti elokuvaa. Opettaja voi esimerkkinä kuvata 2–3 sekunnin animaation (12–18 kuvaa), jonka jälkeen toistaa tämän lyhyen esimerkin lapsille. Tämän tarkoituksena on demonstroida lapsille animaation kuvaamista ja sitä, kuinka liikkeen illuusio luodaan. Jos sirkusanimaatioprojekti tehdään koko luokassa monilla laitteilla ja työpisteillä yhtä aikaa, opettaja voi kertoa ja demonstroida animoinnin koko luokalle.

Pienryhmässä on 2–3 lasta. He esittelevät toisilleen oman hahmonsa ja tämän taidon. Animoinnin alussa opettaja voi vielä näyttää, mihin hahmoa siirretään. Vähitellen lapset saavat enemmän vastuuta hahmojen siirtämisessä ja kuvaamisessa. Opettajan tulisi kiinnittää huomiota siihen, että hahmolla on tietty kulkusuunta. Yksi kuvattu kuva on vain 1/6 sekuntia. Hahmon tulisi liikkua yhteen suuntaan, eli hahmo ei voi liikkua jokaisella kuvatulla kuvalla eri suuntaan, silloin tuloksena on rauhaton animaatio.

Pienryhmän tulisi päättää yhdessä, millaiseen tilanteeseen kohtaus päättyy. Jos ryhmällä on vaikeuksia päättää, opettaja voi antaa vaihtoehtoja: kolaroivatko hahmot toisiinsa, hyppäävät ehkä toistensa yli tai jotain muuta.

Yksi pienryhmä animoi vähintään 20–30 minuuttia. Tuloksena on noin 10–20 sekunnin kohtaus.

Kertauksena: Kohtauksen tulisi alkaa pisteestä A ja päättyä pisteeseen B. Pisteiden välillä tapahtuu jotain: hahmot tekevät temppuja. Alkuun on suositeltavaa kuvata ns. löysää tai kärsää. Mitään suurta ja tärkeää ei voi tapahtua 12 ensimmäisen kuvan (2 sekunnin) aikana. Hahmot voivat toki liikkua, mutta mahdollinen suuri huipentuma tapahtuu vasta myöhemmin. Myös kohtauksen loppuun kannattaa kuvata löysää eli häntää. Jos kohtaus päättyy siihen, että hahmot poistuvat kuvasta kokonaan, kannattaa tämän jälkeen kuvata tyhjää taustaa 6–12 kuvaa (1–2 sekuntia). Tällä tavalla animaatio saa paremman rytmin eikä se etene liian nopeasti. Lisäksi editointivaiheessa tarvitsee tehdä vähemmän toimintoja, mitä parempi rytmi animointiin saadaan kuvausvaiheessa.

Pienryhmä katsoo oman kuvatun kohtauksen. Seuraava ryhmä tulee kuvaamaan oman kohtauksensa.

4. Editointi

Kun jokainen pienryhmä on kuvannut oman kohtauksen, kaikki kohtaukset viedään videoeditointiohjelmaan (esim. iMovie, jos työskennellään iPadeilla). Monesti animoitu kohtaus joudutaan tallentamaan laitteen muistiin. Tämän jälkeen tallennettu tiedosto voidaan avata editointiohjelmassa.

Kaikki kuvatut kohtaukset asetetaan peräkkäin editointisovelluksen aikajanalle. Taustamusiikiksi valitaan sirkusaiheeseen sopiva musiikki. Sopivaa musiikkia saattaa löytyä sovelluksen musiikkiarkistosta tai teostovapaata musiikkia voi etsiä myös verkosta (esim. www.incompetech.com). Toisaalta verkosta etsityin musiikin siirtämiseksi editointisovellukseen tarvitaan yleensä oma sovellus (esim. Documents-sovellus). Elokuvan alkuun lisätään elokuvan nimi ”Koulu X:n suuri sirkus”. Elokuvan loppuun voidaan laittaa esille kaikkien tekoprosessiin osallistuneiden lasten nimet (halutessaan pelkät etunimet), koulun nimi ja valmistumisvuosi.

Tämän jälkeen sirkusanimaatio on valmis suurta ensi-iltaa varten. Sinne kannattaa kutsua kaverit ja opettajat mukaan katsomaan aikaansaannosta.

Sivun alkuun
http://www.kulttuurivalve.fi/http://www.koulukino.fi/https://www.kavi.fi/http://www.lastenkulttuuri.fi/https://www.cined.eu/fihttps://ihmefilmi.fi/https://filmkamraten.fi/https://www.espoocine.fi/2020/fi/wrap-elokuvathttps://www.espoocine.fi/https://www.oulufilmfestival.fi/http://mediametka.fi/http://minedu.fi/etusivu
Elokuvaviikko