Taiteilijaelämää Suomessa 1800-luvun lopulla

Elokuvan ohjaaja Ulrika Bengts ja kuvaaja Robert Nordström tutkivat vanhoja maalauksia löytääkseen elokuvalle sopivan visuaalisen ilmeen. “Katselimme 1800-luvun suomalaista ja pohjoismaista maalaustaidetta. Luin myös vuosisadan lopulla kirjoitettuja elämäkertoja, joissa kuvailtiin muun muassa naisten emansipaatiota”, kertoo ohjaaja.

“Tuohon aikaan kontrasti kaupungin ja maaseudun välillä oli suuri. Suurkaupungeissa kukoisti avantgarde ja katseet oli suunnattu tulevaisuuteen, kun taas Ahvenanmaan kalastajakylissä elämä jatkui samanlaisena kuin se oli aina ollut. Ahvenanmaalaiset ovat hoitaneet kulttuurimaisemansa hyvin, joten meidän oli helppo löytää hyviä kuvauspaikkoja. “
Lähde: http://www.film-o-holic.com/haastattelut/ulrika-bengts-iris/

Tuo näkyviin tehtäviä vierittämällä sivua alaspäin.

Tehtäviä

1. Suomalaisen kuvataiteen Kultakaudeksi kutsutaan vuosien 1880-1910 välistä aikaa. Mitä tunnettuja maalauksia ja taiteilijoita tunnette kyseiseltä kaudelta? Mitkä olivat heidän keskeisiä teoksiaan? Millaisia aiheita teokset kuvaavat? Entä mitä ne kertovat omasta ajastaan?

b. Valitkaa joku Kultakauden taiteilijan teos, jonka jäljennätte. Pyrkikää samaan tunnelmaan alkuperäisteoksen kanssa.

c. Kokeilkaa myös mustekynällä kirjoittamista ajan tyyliin.

2. Millaista oli taiteilijoiden elämä ja arki 1800-luvun lopulla? Etsikää tietoa kotimaisista taiteilijoista sekä hauskoja tai erikoisia yksityiskohtia heidän elämästään. (Esimerkiksi Ville Vallgren ja hänen lemmikkipossunsa.) Miten taiteilijaelämä erosi rahvaan eli tavallisen kansan elämästä?

3. Millainen oli Pariisin vaikutus suomalaiseen maalaustaiteeseen? Mitä tarkoittaa symbolismi?

4. Iriksen taiteilijaäiti, Ester on lähdössä Pariisiin avaamaan näyttelyään. Miksi hän ei signeerannut teoksiaan aluksi omalla nimellään?

5. Vuonna 1864, Suomessa kumottiin naimattomien naisten holhouksenalaisuus. Naistaiteilijoiden asema alkoi muuttua vuosisadan lopulla. Vähitellen he saivat puhjeta kukkaan. Ellen Thesleff? kirjoittaa: Kuulehan, painaudun sydämeni syvyyttä myöten hiekkaan kuullakseni maapallon sydämen lyönnit, ja niiden lyöntien rytmin mukaan tartun väreihin varmana ja vapaana, myös tietenkin viivoihin.
Selvittäkää, ketkä olivat tunnettuja suomalaisia naistaiteilijoita1800-luvun lopussa.

Tuo näkyviin esimerkkivastauksia kohtiin 3., 4. ja 5 vierittämällä sivua alaspäin.

Esimerkkivastauksia

3. Taiteilijat opiskelevat Pariisissa, jossa omaksutun ulkoilmamaalauksen innoittamina he alkavat kuvata kotimaataan uusin, avoimin silmin. Aiheiksi kelpaavat nyt myös yhteiskunnan vähäosaiset, maaseudun väki, villit korpimaisemat jne. 
Tuolloin myös symbolismiksi kutsuttu tyylisuunta alkaa vaikuttaa suomalaistenkin taiteilijoiden keskuudessa. Symbolismissa taiteilija kuvaa elämän mysteerioita ja suuria kysymyksiä vertauskuvallisesti – symbolien avulla. Vaistonvaraisesti koettu idea tai elämys tuli voida esittää taiteellisin vastinein. Viiva ja väri eivät enää perustuneet luonnonhavaintoon, vaan niillä vihjattiin ensisijaisesti omiin mielikuviin ja mielentiloihin. Suomalaisten taiteilijoiden symbolismi muuntautuu 1890-luvulla nopeasti kansallisromanttiseksi – kansallista omaperäisyyttä korostavaksi taiteeksi.

Lähteet: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/kkausi1.htm, Wikipedia, http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/taidehist/th_mo_symbolismi.htmd.

4. Ester signeeraa taulunsa miehen nimellä, sillä naisten maalauksia ei arvostettu.


5. Tunnettuja naistaiteilijoita olivat mm. Helene Westermarck, Amélie Lunden, Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Ellen Thesleff ja Elin Danielson-Gambogi sekä Ada Thilén.