Elämää saaristossa

“Kun elää luodolla meren keskellä, elää ihmisyyden perusasioiden äärellä: vain käsiensä työllä saa ympäröivästä luonnosta itselleen ja perheelleen sen ravinnon ja lämmön, joka pitää hengissä. Meri on elämän ehto – niinpä siitä kasvaa myös elämän symboli syvyyksineen ja uhkineen, outoine, kahlitsemattomine voimineen. Meri vain on, se ei auta, se ei vastaa, kun sille huutaa, se antaa ravinnon ja elannon, mutta myös tappaa – meri on elämä.”

Anni Blomqvist: Myrskyluodon Maija

Tuo näkyviin tehtäviä vierittämällä sivua alaspäin.

Tehtäviä

1. Millaisen miljöön saaristo ja saaristolaisuus antavat elokuvan tarinalle? Mitä erityispiirteitä saaristolaisuuteen kuuluu?

2. Mitä Eckerön saaren ammatteja elokuvassa kuvataan? Mikä ihmisiä yhdistää, millaisia vastoinkäymisiä heillä on? Miten Iris suhtautuu mereen ja saarella asuviin ihmisiin? Millaisia vaiheita Iris käy läpi sopeutuessaan saaristolaiselämään? Miten ihmiset suhtautuvat häneen?

3. Miten juhlia, kuten Iriksen synttäreitä, juhannusta ja lettukestejä vietetään elokuvassa? Millainen tunnelma niissä on?

4. Millaisia laivoja ja veneitä elokuvassa kuvataan? Ota selvää mitä ovat kaljaasi, kuunari, ketsi tai jahti? Entä mikä on takila?

5. Millaisia taitoja merellä liikkuessa tarvitaan? Mikä on gasti? Millaisia ovat hyvän gastin ominaisuudet? Miten Iris oppii purjehtimaan? Mitä muita saaristossa tai veden äärellä elämiseen liittyviä tärkeitä taitoja Iris osaa?

6. Iriksen eno kuljettaa postivenettä Eckerön vesillä, millaisen enon ammatti elokuvassa näyttäytyy?

Lue lisää taustatietoa vierittämällä sivua alaspäin.

Taustatietoa

Ruotsin valtakunnan ensimmäinen postijärjestys, kuningatar Kristiinan allekirjoittamana, julkaistiin vuonna 1636. Se määritteli Ruotsin ja Suomen postinkuljetuksen muodot, jotka säilyivät pitkälti 1800-luvulle. Vuodesta 1638 Postitietä käytettiin valtakunnan postinkuljetukseen Turun ja Tukholman välillä. Postilinja kulkikin Ahvenanmeren yli ja Brändöstä Kustavin kautta Taivassaloon mantereelle. Postireittiä nimitettiin Euroopan vaarallisimmaksi.? Vaikeinta ja vaarallisinta postinkuljetus oli silloin, kun meressä oli ahtojäätä tai kun jää kantoi vain osittain. Silloin käytettiin pieniä postiveneitä, ns. jääveneitä, joita olosuhteiden mukaan soudettiin, purjehdittiin tai vedettiin jäätä pitkin. Veneen laidat ovat matalahkot, niin että jään murtuessa siihen oli helppo hypätä.

Postitien varressa kahden, kolmen peninkulman välein asuvia talonpoikia määrättiin postitalonpojiksi, joiden velvollisuutena oli postin kuljettaminen seuraavalle postitalonpojalle. Saaristossa posti kuljetettiin enimmäkseen purjeveneellä, joita tyynellä säällä myös soudettiin. Vastalahjaksi heille myönnettiin verohelpotuksia ja vapautus asepalveluksesta.

Viimeisen kerran postitalonpojat kuljettivat postia vuonna 1895. Virallisesti järjestelmä lakkautettiin 1910.

Läheet: Kustavin kunnan kotisivut: Suuri postitie, http://www.nba.fi/fi/smm_kokoel_ma_muut