YLÄKOULUN ELOKUVAVIIKKO: KOETAAN

Kuvallisen kerronnan tehtäviä

Kuvallinen kerronta

Tarkastellaan lähemmin otosta elokuvan toisessa kohtauksessa. Tämä otos sijoittuu heti alkukuvan perään. Se avaa elokuvan ja esittelee päähenkilö Fatiman, jonka yhtenä päähänpinttymänä on selvittää jääkaapin valon salaisuus. Etenkin lyhytelokuvassa elokuvan alku on hyvin tärkeä esteettisten ja dramaattisten teemojen esittelijänä.
Liikkumattomalla kameralla kuvattu otos on suhteellisen pitkä (31 sekuntia). Kamera on melko kaukana ja asetettu matalalle, jääkaapin edessä istuvan lapsen korkeudelle. Otoksen kompositiosta tekee hyvin eloisan kolme kertaa toistuva oven sulkeminen ja avaaminen, joka vie katsojan hämärästä valoon, vaikka ruudun oikea reuna pysyykin koko ajan pimeänä.

Tavallaan Fatima tekee kuvallisia leikkauksia tämän otoksen sisällä avaamalla ja sulkemalla jääkaapin oven kolmesti. Kun ovi aukeaa, kuva kirkastuu. Sen sulkeutuessa kuva häivytetään pois. Häivytykset ovat myös äänellisiä, sillä kun ovi aukeaa, jääkaapin äänet alkavat kuulua. Tämä valon ja varjon vaihteleva suhde on suora viittaus elokuvien projisoimiseen, joka on näin kaksinkerroin läsnä. Yhtäältä jääkaapin valo heijastaa Fatiman varjon seinälle ja tekee siitä näin valkokankaan.
Pelkillä kuvallisilla keinoilla selviää, että Fatima puntaroi seuraavaa kysymystä: onko joku olemassa silloin kun sitä ei näe? Gomis tahtookin kuvata juuri sisäistä – ja siten näkymätöntä – elämää ja mielikuvitusta.

Hyppää tehtäviin painamalla nuolta.

Tehtäviä

1. Miten Fatiman henkilöhahmo tuo tässä kohtauksessa mieleen kameran tai projektorin? Mikä hänen toiminnassaan muistuttaa elokuvan leikkaamista?
2. Missä mielessä hän on sekä näyttelijä että katsoja?

Äänimaailma

Äänimaailmaa tarkasteltaessa käytetään elokuvan kohtausta 8, jossa kuvan ja äänen välillä on poikkeuksellisen voimakas ristiriita. Tässä kohtauksessa todellisuus keikahtaa mielikuvitukseen äänen avulla. Kohtauksessa nähdään miten Fatima heittää palloa seinää vasten. Kun kuva laajenee, huomataan, että hän vain leikkii, mutta ääni pallosta kuuluu silti. Fatima siirtyy seuraavaksi oviaukolle katselemaan sadetta. Kynnystä voi ajatella rajana todellisuuden ja mielikuvituksen välillä. Kuvakerronta muuttuu sumeammiksi lähikuviksi, joiden myötä kohtauksen realistinen äänimaailma korvautuu jäätikön äänillä. Äänen kautta siirrytään ”todella” jäätikölle, kun hiekkakasan hiekka kuulostaa jalkojen alla narskuvalta lumelta.

1. Mitä yllättävää elokuvan ääniraidassa oli tämän kohtauksen aikana?
2. Millainen tämän kohtauksen ”tavallinen” ääniraita olisi? Luetelkaa esineitä, kosketustapoja, sään vaikutusta, pintoja (maa ja iho)
3. Onko näiden äänien joukossa joitakin, jotka voidaan luoda omin keinoin alkeellisilla esineillä tai soittimilla?
4. Voidaan myös tehdä uusi kuunteluharjoitus ilman kuvia, ja keskittyä tällä kertaa äänten tunnistamiseen.

Uusien kuvien luominen

1. Millaisen julisteen tekisit elokuvalle?
2. Toiko Pientä valoa mieleesi tuttuja ihmisiä tai henkilöhahmoja? Esimerkiksi omapäisiä, yksinäisyydestä nauttivia lapsia, jotka pakenevat aikuisten maailmasta?
3. Piirrä nuo henkilöt. Voit myös etsiä sopivia kuvia kirjoista tai internetistä.
4. Ota tai tee käytössäsi olevilla laitteilla (kameralla, puhelimella) kuvia, jotka liittyvät elokuvaan. Esimerkiksi taivaasta, valosta, kadusta, tanssista ja musiikista, huoneestasi tai siitä, mitä talosi ulko-ovelta näkyy.