YLÄKOULUN ELOKUVAVIIKKO: KOETAAN

Kuvallisen kerronnan tehtäviä

Varhaista elokuvaa voi pitää läheisenä sukulaisena impressionistiselle kuvataiteelle, jonka aikalainen se myös oli. Molempia oli välttämätöntä harjoittaa ulkoilmassa: maalareiden tärkein aihe oli valo, sen vaihtelut, asteittaiset väreilyt ja sen aineettomuus. Elokuvan puolella taas filmi ei ollut kovin herkkää, joten kuvaaminen onnistui vain valoisina päivinä, kun aurinko oli kyllin korkealla.

Koulut alkavat on lähellä impressionismia, sillä se on kuvattu ulkona ja luonnonvalossa. Tämä pyrkimys oli eräs uuden aallon elokuvan johtoajatuksista. Onkin paradoksaalista, että vielä tuolloin elokuva ei voinut käyttää elementtiä, jota impressionismi hyödynsi taiturimaisesti: värejä. Renén luontoretkellä valon suuri merkitys luo ilmeisen yhteyden impressionistiseen maalaustaiteeseen. Provencen valintaa kuvauspaikaksi on luultavasti suosinut sen valon laatu, kirkkaus ja suoruus, joita Cézanne käsitteli tauluissaan. Vaikka Rozierilla ei ollutkaan värejä käytössä, hän kiinnittää valon ja varjon suhteisiin poikkeuksellisen tarkkaa huomiota.

Hyppää tehtäviin painamalla nuolta.

Tehtäviä

1. Tutkikaa Auguste Renoirin ja Claude Monet’in maalauksia. Yrittäkää etsiä teoksia, joissa veden, valon ja kasvien vuorovaikutus sekä jyrkät kontrastit muistuttavat Renén luontoretken kuvamaailmaa.

Äänimaailma
Koulujen alussa ”luonnon laulun” kuuluminen on hyvin merkittävää. Renén retken edetessä, otokset täyttyvät luonnon äänistä. René löytää lopulta salkkunsa ja istuu maassa katsellen ympäröivää luontoa. Häntä ei huoleta myöhästyminen koulun penkiltä. Luonto on kuin lumottu paikka. Äänimaailmassa tapahtuu outo äänten liukuma, jota René etsii katseellaan. Pian alkaa soida Yön kuningattaren aaria Mozartin kuuluisasta oopperasta Taikahuilu. Rozier muodostaa näin sekä unenomaisen että todenmukaisen ”soivan kuvan” luonnon lumoista koulun ikävän, rajoittavan ja autoritäärisen järjestelmän vastapainona. Vaeltaessaan pitkin jokea René käy vapauden koulua.

1. Miksi päähenkilö kääntelee päätään? Mitä hän etsii katseellaan? Miltä kohtaus näyttää ja mitä siinä tuntuu tapahtuvan, jos ei kuule ääniraitaa? Sen jälkeen näytetään sama kohtaus äänen kanssa.
2. Onko kohtauksella yhä sama merkitys? Mitä ohjaaja tahtoo sanoa Renén suhteesta häntä ympäröivään luontoon?
3. Jos tähän kohtaukseen pitäisi valita musiikki, äänimaisema tai kuvan ulkopuolinen puheraita, millainen se olisi? Tehkää kokeiluja äänityöpajassa:
4. Kokeilkaa erilaisia musiikkikappaleita Mozartin Taikahuilun tilalle ja pyytäkää oppilaita kommentoimaan
5. Kirjoittakaa puheraita (Renén sisäinen ääni) ja jos mahdollista, liittäkää se kohtaukseen
6. Liittäkää kohtaukseen internetin äänipankeista tai työpajassa luoduista äänistä koostettu äänimaisema.
7. Vertailemalla oppilaiden kanssa tehtyjä kokeiluja toisiinsa voidaan Rozierin äänivalintoja ymmärtää paremmin

Musiikin rooli Koulujen alussa. Elokuvan loppukohtaus seuraa Renéen aiheuttamaa sekasortoa. Kohtauksen avulla voi tarkastella päähenkilön liikkeiden suhdetta Darius Milhaudin säveltämään musiikkiin, joka on erottamaton osa kohtauksen kerrontaa.

Voidaan myös tehdä uusi kuunteluharjoitus ilman kuvia, ja keskittyä tällä kertaa äänten tunnistamiseen.

Uusien kuvien luominen
1. Millaisen julisteen tekisit elokuvalle?
2. Toiko Koulut alkavat mieleesi tuttuja ihmisiä tai henkilöhahmoja? Esimerkiksi omapäisiä, yksinäisyydestä nauttivia lapsia, jotka pakenevat aikuisten maailmasta?
3. Piirrä nuo henkilöt. Voit myös etsiä sopivia kuvia kirjoista tai internetistä.
4. Ota tai tee käytössäsi olevilla laitteilla (kameralla, puhelimella) kuvia, jotka liittyvät elokuvaan. Esimerkiksi joesta, metsästä, kylästä, luokkahuoneesta, taivaasta tai valosta.