ALAKOULUN ELOKUVAVIIKKO – TEHDÄÄN

Hei, me animoidaan!

Seuraavien animaatioharjoitusten tavoitteena on tutkia liikkuvan kuvan illuusiota ja oppia stop motion -animaation tekemistä eri materiaaleilla. Käytössä ovat mm. muovailuvaha, kartonki, lelut, hedelmät ja hiekka. Tarinankerronnan osuus on vähäinen, ja se pyritään pitämään yksinkertaisena. Useissa harjoituksissa tarinankerronta syntyy spontaanisti animoitavan kohteen liikkeen seurauksena tai kohteiden vuorovaikutuksen tuloksena. Vaikka tarinankerronta ei ole päätavoitteena, prosessi on silti luova. Lasten käsissä jopa lyhyimmät testianimaatiot ovat mielikuvitusta täynnä: kynä jahtaa toista kynää, kunnes sakset saapuu  paikalle ja häätää riitelevät kynät pois. Jokaisessa harjoituksessa tuodaan mukaan uusia elementteja ja tavoitteita. Viimeisessä harjoituksessa lapset saavat kokea, miltä tuntuu olla itse animoitava kohde. Tämä auttaa heitä ymmärtämään uudella tavalla ajan ja liikkeen kausaalisuhteita stop motion -animaatiossa. Harjoituksia toteutetaan sekä kaksiulotteisella että kolmiulotteisella kuva-alalla. Ensimmäisen harjoituksen voi tehdä ilman kuvauslaitteita. Pelkkä kynä ja paperinpala riittävät.

Harjoitusten kohderyhmä on 1. – 2. luokat, mutta niitä voi toki tehdä muillakin luokka-asteilla.

Materiaalin viimeisessä osiossa on ohjeet luokan oman sirkusanimaation valmistamiseen.

Sisältö:

  • Rulla-animaatio
  • Esineanimaatio
  • Geometristen muotojen animointi
  • Stop motion -animaatio piirtämällä
  • Hiekan animointi
  • Muovailuvahan muodonmuutos
  • Hedelmien animointi
  • Leluanimaatio
  • Piksillaatio eli ihmisanimaatio
  • Sirkusanimaatioelokuvan tekeminen

 

Ohjeet harjoitusten tekemiseen löytyvät vierittämällä sivua alaspäin

Liikkuvan kuvan illuusio

Liikkuvan kuvan illuusio on elokuvan perusominaisuus. Ilman sitä kuvat valkokankaalla eivät liikkuisi. Elokuvassa liikkuvan kuvan illuusio saadaan aikaiseksi käyttämällä still-kuvia. Kun kuvasarja esitetään perättäin, näyttää siltä kuin asiat kuvassa liikkuisivat. Liikkuvan kuvan illuusio perustuu Phi-ilmiöön: kun kahta vierekkäistä valoa sytytetään tietyllä intervallilla, katsoja ei havaitse kahta erillistä valoa, vaan yhden liikkuvan valon.

Rulla-animaatio

Rulla-animaatio muodostuu kahdesta still-kuvasta, joita perättäin esittämällä syntyy vaikutelma liikkeestä.
Aika: 15 – 30 min / Soveltuvuus 1.-9.lk

  1. Leikkaa valkoisesta A4-kokoisesta paperista pystysuunnassa neljä suikaletta (korkeus 7 cm).
  2. Taita yksi paperisuikale kahtia pituussuunnassa niin, että paperi avautuu vasemmalle lehden tavoin.
  3. Käännä paperi auki. Piirrä keskiaukeaman oikeanpuoleiseen sivuun jokin yksinkertainen kuva. Piirrä kuva sivun keskikohdan oikealle puolen – ei siis aivan keskelle, mutta ei myöskään ihan oikeaan laitaan.
  4. Käännä paperi kiinni. Piirtämäsi kuva näkyy sivun läpi. Piirrä etusivulle kuva samaan kohtaan niin, että siinä on tapahtunut jokin muutos. Voit jäljentää kuvan paperin läpi, jotta saat sen samalle kohdalle.
  5. Kierrä päällimmäinen sivu kynän varren ympäri (kynää pyöritetään vasemmalle) aivan sivun sisäreunaan saakka.
  6. Vapauta kynä ja suorista hieman paperia.
  7. Aseta kynä aivan sivun oikeaan reunaan ja liikuta sitä nopeasti edestakaisin vasemmalle ja oikealle. Kokeile eri nopeuksia.
  8. Lisää kuvaan elementtejä tai väritä kuvat.

 

Animaatioharjoitukset

 

Tavoitteet:

  • oppia stop motion -animaation perusidea
  • oppia käyttämään digitaalisia laitteita omien tuotosten tekemiseen
  • tuottaa lyhyt animoitu kohtaus käyttämällä erilaisia materiaaleja
  • työskennellä osana pienryhmää
  • tarkastella liikkuvan kuvan illuusiota ja
  • ymmärtää, miten liike rakentuu kuva kuvalta
  • tarkastella ajan käsitettä sekä ajan ja liikkeen kausaalisuhdetta
  • kaksi- ja kolmiulotteinen kuva-alan hahmottaminen

Laitteisto:
iPad tai vastaava tablet-laite, pöytäteline tai jalusta

Ohjelmisto:
Sovelluskaupasta (esim. AppStore) ladattava stopmotion -applikaatio, kuten iStopMotion, StopMotion, iMotion 

Ryhmäkoko:
2 – 3 henkilöä / yksi kuvauspiste

Kesto:
60 min (sisältäen laitteiden pystytyksen ja tehtävänannon)

Valmistelut:
Lasten tulisi työskennellä 2 – 3 hengen pienryhmissä. Jokaisella ryhmällä on älylaite, johon on asennettu stopmotion-sovellus. Laiteen tulisi pysyä paikallaan kuvausten ajan, joten se kannattaa kiinnittää pöytään erikseen hankittavalla pöytäjalustalla. Kaksiulotteisten animaatioharjoitusten tekemisessä laite on asennettu kuvaamaan alaspäin ja laitteen alapuolella on noin 650 x 500 mm tilaa liikuttaa kohteita. Kolmiulotteisten animaatioharjoitusten tekemisessä iPad suunnataan kuvaamaan vaakatasossa esimerkiksi seinää kohti. Seinä tai siihen kiinnitetty taustakartonki on animaation tausta ja pöytä on maa, jolla animoitavat kohteet liikkuvat. Tämän jälkeen käynnistetään animaatiosovellus ja aloitetaan uusi projekti. Sovelluksessa voidaan muuttaa asetuksista kuvattujen ruutujen määrä sekunnissa. Tämä vaikuttaa työn määrään. Suositeltava määrä on kuusi kuvaa sekunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun on ottanut kuusi kuvaa valmista elokuvaa on kasassa yksi sekunti.

Prosessi:
Jokaisessa harjoituksessa 1 – 2 lasta kerrallaan toimii animaattoreina. Heidän tehtävänä on liikuttaa esineitä, piirtää paperille, muovailla hiekkaa tai vahaa annetun tehtävänannon mukaisesti. Yksi lapsi toimii kuvaajana. Hänen tehtävänään on käytää kuvauslaitetta ja antaa ohjeita, jos kohteet liikkuvat esimerkiksi liian paljon tai tehtävänantoa ei noudateta. Kohteita liikutetaan vähän, noin 0,5 – 1,0 cm kerrallaan. Prosessi toistaa kaavaa, jota lapset voivat ohjata omalla äänellä: animaattorit sanovat liikuttamisen jälkeen ”saa kuvata”, mikä on merkki kuvaajalle napata kuva sovelluksella. Tämän jälkeen kuvaaja antaa luvan liikuttajille sanomalla: ”saa liikuttaa”. Tätä jatketaan, kunnes elokuva on valmis tai sitä on kuvattu noin 10 sekuntia (60 kuvaa). Huomioi: Mitä isompi väli liikuttamisen välissä, sitä nopeampaa kohteet liikkuvat. 

Roolien vaihtaminen. Lapsi, joka on ottanut kuvia siirtyy animaattoriksi ja yksi animaattori kuvaajaksi. Tässä kohden voidaan aloittaa uusi projekti tai jatkaa samaa projektia niin, että uusi kohde tulee kuvaan mukaan. Kohteet voivat myös vaihtua toisiksi kuin taikaiskusta. Lopuksi valmis esineanimaatio katsotaan ja näytetään muille pienryhmille, joko videotykin kautta tai kiertopistenäytöksenä älylaitteen ruudulta.

1. Kaksiulotteiset animaatioharjoitukset

Harjoitus 1: Esineanimaatio
Harjoitus 2: Geometristen muotojen animointi
Harjoitus 3: Stopmotion-animaatio piirtämällä
Harjoitus 4: Hiekan animointi

Esineanimaatio

Tehtävänanto:
Valmista lyhyt animaatio käyttämällä erilaisia liikkumattomia kohteita. Animaatio koostuu kahdesta vaiheesta:

  1. animoi kohde liikkumaan suorassa linjassa mahdollisimman sulavasti
  2. kaksi eri kohdetta kohtaa ja on vuorovaikutuksessa

Materiaalit:
Staattisia kohteita, kuten kyniä, saksia, kolikoita, avaimia jne.

Geometristen muotojen animointi

Tehtävänanto:
Valmista lyhyt animaatio käyttämällä paperikartongista leikattuja erilaisia ​​geometrisia muotoja.

  1. Kokeile saada kappaleet liikkumaan niille ominaisella tavalla: ympyrä pyörii ja kolmio kääntyy ympäri huippunsa kautta.
  2. Animoi vuorovaikutus kahden kohteen välillä. Mitä tapahtuu, kun ympyrä ja kolmio kohtaavat?

Materiaalit ja tarvikkeet:
Kartonkia, sakset, sinitarraa. Jokainen lapsi piirtää ja leikkaa itselleen yhden geometrisen muodon. Muodon tulee olla 10 – 15 cm leveä, jotta sitä on helppo liikuttaa. Käyttämällä eri värisiä kartonkeja saadaan aikaan värikkäitä animaatioita. Taustakartonki (vähintään 594 x 420 mm) tulisi asettaa iPadin alle, jotta lapset tietävät alueen, jolla muotoja voidaan liikutella.

Stopmotion -animaatio piirtämällä 

Tehtävänanto:
Valmista lyhyt piirrosanimaatio stopmotion-tekniikalla. Piirustus tehdään vaihe vaiheelta (ruutu ruudulta). Piirros voi olla esittävä tai abstrakti.

Materiaalit ja tarvikkeet:
Kynä, paperikartonki, sinitarraa. Jokainen lapsi on valinnut yhden värikynän tai sormimaalin. Yksi lapsi kerrallaan piirtää noin 1 – 2 cm mittaisen matkan lähtien liikkeelle paerille piirretystä pisteestä. Piirros tehdään paperille, joka on kiinnitetty pöytään sinitarralla tai teipillä. Paperin koko on vähintään 594 x 420 mm ja se asetetaan iPadin alle.

Hiekan animointi

Tehtävänanto:
Valmista lyhyt hiekka-animaatio muokkaamalla hiekkaa tai piirtämällä ​​erilaisia muotoja hiekkaan. Hiekkaa muokataan tai siihen piirretään vain hieman kerrallaan kuvien ottamisen välissä.

Materiaalit ja tarvikkeet:
Hiekka tai taikahiekka.

 

2. Kolmiulotteiset animaatioharjoitukset

Harjoitukset 1 – 3 voidaan toteuttaa myös tasoanimaationa ja kuvata ylhäältä alaspäin, kuten edellisissä harjoituksissa. Vaakatasoon kuvaaminen kehittää kuitenkin kolmiulotteista kuva-alan hahmottamista.

Harjoitus 1: Muovailuvahan muodonmuutos
Harjoitus 2: Hedelmien animointi
Harjoitus 3: Leluanimaatio
Harjoitus 4: Piksillaatio

 

Muovailuvahan muodonmuutos

Tehtävänanto:
Valmista lyhyt animoitu kohtaus, missä muovailuvahamöykky vaihtaa muotoa vaihe vaiheelta.

Materiaalit:
Yksi aikuisen nyrkin kokoinen muovailuvahapallo / pienryhmä.

Hedelmien animoiminen

Tehtävänanto:
Hedelmät heräävät eloon. Valmista  stop-motion -animaatio käyttämällä erilaisia hedelmiä. Tehtävä voi sisältää erilaisia ​​muunnelmia:

  • Laita hedelmät pyörittämään eri nopeuksilla.
  • Laita hedelmät liikkumaan pisteestä toiseen. Myös syvyyssuunnassa.
  • Mitä tapahtuu, kun kaksi hedelmää kohtaavat toisensa?
  • Tee hedelmistä hahmoja lisäämällä niille silmiä ja hampaita.
  • Tee taikatemppu ja taio hedelmä näkymättömäksi tai saa se vaihtumaan toiseksi hedelmäksi.

Materiaalit:
Hedelmiä, paperia silmien ja hampaiden askarteluun, sinitarraa, kyniä. Lapset voivat käyttää paperia esimerkiksi silmien ja suun valmistukseen omenoille ja appelsiineille. Silmät ja suut kiinnitetään käyttämällä sinitarraa.

Leluanimaatio

Tehtävänanto:
Lelut heräävät eloon! Valmista stop-motion -animaatio käyttämällä leluja. Tehtävä voi sisältää erilaisia ​​muunnelmia:

  • Laita lelut liikkumaan pisteestä toiseen. Myös syvyyssuunnassa.
  • Mitä tapahtuu, kun kaksi lelua kohtaavat toisensa?
  • Tee taikatemppu, missä lelu katoaa tai vaihtuu toiseen leluun.

Materiaalit:
Lelut (autot, junat, pystyssä pysyvät nuket, legohahmot). Sinitarraa voidaan käyttää nuken jalkojen alla, jotta se pysyy paremmin pystyssä.

Piksillaatio eli ihmisanimaatio

Tehtävänanto:
Valmista lyhyt animoitu kohtaus, missä animoidaan ihmisiä.

Materiaalit:
Ryhmä ihmisiä (1 – 100 henkilöä)

Prosessi:
Piksillaatio on stop motion -animaation muoto, missä animoinnin kohteena on ihminen.

  1. Keksitään idea piksillaatioon eli suunnitellaan kohtaus, missä käytetään ihmistä tai ihmisiä animoinnin kohteina.
  2. Henkilön tai henkilöiden etenemistä kuvataan animaatiosovelluksen avulla aina 1-2 ruutua kerrallaan. Jos toiminta pysähtyy, kuvataan useampia ruutuja. Määrä riippuu siitä, kuinka pitkä pysähdys on. 
  3. Kuvaamisen jälkeen henkilö liikkuu hieman, jonka jälkeen kuvaaja ottaa jälleen kuvan animaatiosovelluksella. 
  4. Ruutujen kuvaaminen ja kohteen liike toistetaan useita kertoja. Kokonaiskesto voi olla esimerkiksi noin 10 sekuntia (60 kuvaa).
  5. Kameran täytyy pysyä liikkumattomana jalustalla tai muuten tuettuna.
  6. Kuvattu animaatio voidaan viedä editointisovellukseen ja lisätä siihen äänet sekä alku- ja lopputekstit.

Lopuksi valmis animaatio katsotaan ja näytetään muille pienryhmille, joko videotykin kautta tai kiertopistenäytöksenä älylaitteen ruudulta.

Sirkusanimaatio

Valmistetaan luokan yhteinen sirkusesitys. Lapset askartelevat oman sirkushahmon, joka esiintyy yhdessä muiden hahmojen kanssa. Hetki, kun lapsen oma piirros alkaa liikkua tietokoneen näytöllä, on maaginen.

Tarvikkeet: 

  • Kyniä ja paperia hahmojen piirtämiseen. Suositellaan tavallista paperia paksumpaa kartonkia, joka on kestävämpää ja siitä tehtyjä hahmoja on helpompi liikuttaa kuin ohuesta paperista tehtyjä hahmoja.
  • Vähintään A2-kokoa olevia erivärisiä taustakartonkeja. Sirkusesitys tapahtuu taustana olevan yksivärisen kartongin päällä.
  • iPad tai muu kuvauslaite, jossa animaation kuvaamiseen tarvittava sovellus.
  • iPad tai muu laite, jolla kuvattu materiaali voidaan yhdistää ja lisätä taustalle musiikki. Laitteelle tulee olla asennettuna sovellus, kuten iMovie, joka tulee iPadien mukana osana käyttöjärjestelmää.

Työpajan eri vaiheet:

  1. Sirkusteemaan tutustuminen.
  2. Oman hahmon keksiminen ja piirtäminen. Hahmon taidon keksiminen.
  3. Animointi. Lyhyen sirkusesityksen animointi pienryhmässä.
  4. Editointi. Esitysten liittäminen peräkkäin. Musiikin sekä alku- ja lopputekstien lisääminen.

 

1. Tutustuminen sirkusteemaan.

Sirkusteemaan tutustuminen voi tarkoittaa, että ryhmä katselee sirkukseen liittyviä kuvia, lukee sirkusaiheista kirjallisuutta. Lapsille tulisi olla selvänä mitä sirkuksessa tapahtuu ja millaisia hahmoja siellä esiintyy: pellejä, koiria, karhuja, leijonia, akrobaatteja, voimamiehiä, tanssijoita jne. 

2. Oman hahmon keksiminen ja piirtäminen. Hahmon taidon keksiminen.

Oma hahmo voi olla joko ihminen, eläin tai aivan oma mielikuvitushahmo. Sirkuksessa voi esiintyä kaikenlaiset hahmot. Omalle hahmolle annetaan nimi ja hahmolle keksitään taito tai temppu, jonka hahmo suorittaa osana sirkustoimintoa. Esimerkiksi voimamies voi nostaa isoja painoja tai leijona voi osata tehdä upean kolmoisvoltin. 

Askartelussa tulisi käyttää tavallista tulostuspaperia paksumpaa paperia. Tällä tavalla hahmot kestävät kauemmin ja niitä on helpompi animoida. Hahmot eivät saa olla liian pieniä tai isoja. Pieniä on vaikea liikuttaa ja liian isot hahmot eivät mahdu esiintymään pienellä estradilla. Hahmon tulisi olla noin 10 cm korkea. 

Hahmon värittämisen jälkeen se leikataan irti paperista. Jos hahmon käsiä, päätä tai jalkoja halutaan liikuttaa esityksen aikana, ne täytyy leikata irti ja liittää hahmoon kiinni käyttämällä sinitarraa. Käsien ja jalkojen animoiminen ei ole kuitenkaan pakollista ja on hyvä huomioida, että animointi vie siinä tapauksessa enemmän aikaa, jos hahmon lisäksi animoidaan käsiä, päätä tai jalkoja.

3. Animointi

Animointivaiheessa tarvitaan pöytä, jolle taustakartonki asetetaan ja kuvauslaite kiinnitetään joko kamerajalustalla tai pöytään kiinnitettävällä telineellä. Kuvauspisteessä tulisi olla tasainen valo. Ulko- ja sisävalon sekoitus voi tehdä lopputuloksesta välkkyvän. Tarvittaessa animaatiosovelluksen asetuksista voi asettaa ja lukita valotuksen. Lisäksi voi käyttää lisävalona esimerkiksi pöytälamppua.

Taustana käytetään vähintään A2-kokoista kartonkia. Kuvausvuorossa oleva pienryhmä voi valita oman taustakartongin värin. Opetta tarkistaa, etteivät hahmot ole saman värisiä taustan kanssa. Ryhmien tulisi myös käyttää useita eri värejä, jotta lopputuloksesta saadaan värikäs. Yksivärinen tausta riittää, mutta siihen voi tarvittaessa askarrella esimerkiksi trapetsiköyden kiinnittämällä kartongin poikki kulkevan narun. 

Opettaja esittelee pienryhmälle, kuinka animaatiosovelluksella kuvataan yksi kuva, jonka jälkeen hahmoa liikutetaan. Hahmoa tulisi siirtää noin 0,5 cm kerrallaan. Opettajan tehtävä on tarkistaa sovelluksen asetuksista, että sovellus kuvaa kuusi kuvaa sekunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun on kuvattu kuusi kuvaa, koossa on yksi sekunti elokuvaa. Opettaja voi esimerkkinä kuvata 2–3 sekunnin animaation (12-18 kuvaa), jonka jälkeen toistaa tämän lyhyen esimerkin lapsille. Tämän tarkoituksena on demonstroida lapsille animaation kuvaamista ja sitä, kuinka liikkeen illuusio luodaan. Jos sirkusanimaatioprojekti tehdään koko luokassa monilla laitteilla ja työpisteillä yhtä aikaa, opettaja voi kertoa ja demonstroida animoinnin koko luokalle. 

Pienryhmässä on 2-3 lasta. He esittelevät toisilleen oman hahmonsa ja tämän taidon. Animoinnin alussa opettaja voi vielä näyttää, mihin hahmoa siirretään. Vähitellen lapset saavat enemmän vastuuta hahmojen siirtämisessä ja kuvaamisessa. Opettajan tulisi kiinnittää huomiota siihen, että hahmolla on tietty kulkusuunta. Yksi kuvattu kuva on vain 1/6 sekuntia. Hahmon tulisi liikkua yhteen suuntaan eli hahmo ei voi liikkua joka kuvatulla kuvalla eri suuntaan, silloin tuloksena on rauhaton animaatio.

Pienryhmän tulisi päättää yhdessä, millaiseen tilanteeseen kohtaus päättyy. Jos ryhmällä on vaikeuksia päättää, opettaja voi antaa vaihtoehtoja: kolaroivatko hahmot toisiinsa, hyppäävät ehkä toistensa yli tai jotain muuta.

Yksi pienryhmä animoi vähintään 20-30 minuuttia. Tuloksena on noin 10-20 sekunnin kohtaus.

Kertauksena: Kohtauksen tulisi alkaa pisteestä A ja päättyä pisteeseen B. Pisteiden välillä tapahtuu jotain: hahmot tekevät temppuja. Alkuun ja loppuun on suositeltavaa kuvata ns. löysää eli kärsää. Mitään suurta ja tärkeää ei voi tapahtua 12 ensimmäisen kuvan (2 sekunnin) aikana. Hahmot voivat toki liikkua, mutta mahdollinen suuri huipentuma tapahtuu vasta myöhemmin. Myös kohtauksen loppuun kannattaa kuvata löysää eli häntää. Jos kohtaus päättyy siihen, että hahmot poistuvat kuvasta kokonaan, kannattaa tämän jälkeen kuvata tyhjää taustaa 6 – 12 kuvaa (1 – 2 sekuntia). Tällä tavalla animaatio saa paremman rytmin eikä se etene liian nopeasti. Lisäksi editointivaiheessa tarvitsee tehdä vähemmän toimintoja, mitä parempi rytmi animointiin saadaan kuvausvaiheessa.

Pienryhmä katsoo oman kuvatun kohtauksen. Seuraava ryhmä tulee kuvaamaan oman kohtauksensa.

4. Editointi

Kun jokainen pienryhmä on kuvannut oman kohtauksen, kaikki kohtaukset viedään videoeditointiohjelmaan (esim. iMovie, jos työskennellään iPadeilla). Usein animoitu kohtaus joudutaan tallentamaan laitteen muistiin. Tämän jälkeen tallennettu tiedosto voidaan avata editointiohjelmassa. 

Kaikki kuvatut kohtaukset asetetaan peräkkäin editointisovelluksen aikajanalle. Taustamusiikiksi valitaan sirkusaiheeseen sopiva musiikki. Sopivaa musiikkia saattaa löytyä sovelluksen musiikkiarkistosta tai teostovapaata musiikkia voi etsiä myös verkosta (esim. www.incompetech.com). Toisaalta verkosta etsityin musiikin siirtämiseksi editointisovellukseen tarvitaan yleensä oma sovellus (esim. Documents -sovellus). Elokuvan alkuun lisätään elokuvan nimi ”Koulu X:n suuri sirkus”. Elokuvan loppuun voidaan laittaa esille kaikkien tekoprosessiin osallistuneiden lasten nimet (halutessaan pelkät etunimet), koulun nimi ja valmistumisvuosi.

Tämän jälkeen sirkusanimaatio on valmis suurta ensi-iltaa varten. Sinne kannattaa kutsua kaverit ja opettajat mukaan katsomaan aikaansaannosta.

 

Lisätietoa stop motion -animaatiosta löytyy vierittämällä sivua alaspäin

 

Opettajalle

Mitä on stopmotion-animaatio?

Stopmotion on animaatiotekniikka, missä liikkeen illuusio luodaan käyttämällä fyysisiä elementtejä. Illuusio saadaan aikaiseksi, kun kohdetta liikutetaan hieman kerrallaan ja välissä tallennetaan still-kuva kohteen jokaisesta asennosta. Tämän jälkeen tallennetut kuvat esitetään perättäin, jolloin illuusio muodostuu. Animoinnin kohteena voidaan käyttää useita erilaisia asioita. Itse asiassa melkeinpä mitä vain voidaan animoida: kyniä, legoja, mukeja, kolikkoja, avaimia, leluja, hiekkaa tai vaikka ihmisiä. Animaation kohteet voi myös askarrella käyttämällä esim. muovailuvahaa tai kartonkia.

Animaatioiden tekeminen, mediakasvatus ja koulujen opetussuunnitelmat

Stopmotion-animaatioiden tekeminen on helppoa ja hauskaa. Menetelmät ovat soveltuvia jopa alle kouluikäisille lapsille. Työskentelyssä yhdistyy useita mediakasvatuksellisia asioita. Vaikka animaatioiden tekeminen on melko helppoa, vaatii niiden tekeminen usein aikaa ja pitkäjännitteisyyttä. Paras neuvo aloittelijoille onkin pitää projektit yksinkertaisina. Animaatio soveltuu hyvin myös erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten, maahanmuuttajien tai erityistä tukea tarvitsevien ryhmien käyttöön. Näillä ryhmillä animaatio toimii vuorovaikutuksen ja itseilmaisun välineenä.

Animaatioprojektien parissa työskentely vahvistaa lapsen uteliaisuutta ja mielikuvituksen käyttöä. Lapsi on aktiivinen tekijä, joka tuottaa ja arvioi tuotoksia eri ympäristöissä ja konteksteissa. Prosessissa lapsi sekä oppii medialla että oppii mediasta. Animaatio on siis  väline oppimiseen ja itseilmaisuun, mutta se on myös oppimisen kohde. Lapset oppivat kuinka käyttää digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja. Työskentelyn tulisi olla ilon ja inspiraation täyttämää. Toisten lasten kanssa työskentelyssä kehittyvät sosiaaliset taidot ja lapset oppivat kuuntelemaan ja arvostamaan muiden lasten mielipiteitä.