Kuvaus ja tehokeinot

Elokuvan genreä eli lajityyppiä ja siihen liittyvää tunnelmaa saadaan korostettua kuvaukseen liittyvien keinojen avulla. Näitä tehokeinoja ovat esimerkiksi erilaisten kuvakokojen käyttäminen, kuvakulmien hyödyntäminen, kameran liikkeen ja leikkauksen avulla saadut vaikutelmat sekä visuaaliset tehosteet ja trikit.

Kuvakoot

Kuvakoko tarkoittaa sitä, miten kuva on rajattu. Kuvakoko näyttää sen, mihin huomio halutaan kiinnittää. Kuvakoon valintaan vaikuttaa se, mitä halutaan näyttää ja mitä halutaan rajata pois. Kuvakokojen valinta tuo elävyyttä elokuvaan sekä sen avulla voidaan painottaa sitä, halutaanko korostaa elokuvassa hahmojen ilmeitä vai kuvata ympäröivää miljöötä.

Yleisimpiä kuvakokoja ovat muun muassa:

  • erikoislähikuva
  • lähikuva
  • puolikuva
  • kokokuva
  • yleiskuva

1. Katsokaa elokuvasta otteita ja pyrkikää tunnistamaan elokuvasta lähikuva, puolikuva, kokokuva ja yleiskuva.

  • Minkälaisiin kohtauksiin mielestänne erikoislähikuva, lähikuva, koko kuva ja yleiskuva sopivat?
  • Minkälaisia tunteita edelliset kuvakoot mielestänne välittävät?
  • Valitkaa yksi kohtaus ja pohtikaa, miltä se näyttäisi, jos se olisi kuvattu vain lähikuvana tai kokokuvana.

2. Leikatkaa lehdestä erilaisia kuvia ja jaotelkaa kuvat yllä esiteltyihin viiteen kuvakokoon.

3. Luokaa oma valokuvanäyttely, jossa jokaiselle oppilaalle on jaettu ennalta määrätty kuvakoko ja aihe. Aihe voi hyvin liittyä esimerkiksi tässä oppimateriaalipaketissa myöhemmin esiteltyihin aprilliuutisiin. Kuvat voivat esimerkiksi olla osa aprilliuutista. Valokuvanäyttelyn voi luoda myös siten, että jokainen oppilas valitsee kuvattavansa kohteen ja ottaa samasta kohteesta valokuvia viidellä erilaisella kuvakoolla.

Kuvakulmat

Kameran sijainnilla voidaan vaikuttaa paljon siihen, minkälainen tunnelma elokuvan kohtauksessa vallitsee. Yleensä kamera kuvaa tapahtumia  silmänkorkeudelta eli ihmisen katselukorkeudelta. Kuvakulmaa eli kameran sijaintia muuttamalla voidaan kuitenkin vaikuttaa elokuvan kohtauksen tunnelmaan ja leikitellä kohtauksen sävyllä. Kameraa voidaan käyttää myös siten kuin se kuvaisi yhden hahmon näkökulmaa. Tällaista kuvaustapaa kutsutaan subjektiiviseksi otokseksi.

Alakulmasta kuvattu kohde näyttää suurelta ja hallitsevalta, jopa uhkaavalta. Alakulmasta kuvattua kuvakulmaa kutsutaan sammakkoperspektiiviksi. Yläkulmasta kuvattu kohde näyttää pienemmältä kuin mitä todellisuudessa on. Yläkulmasta kuvattua kuvakulmaa eli lintuperspektiiviä käytetään usein, jos jokin asia halutaan näyttää pienempänä tai heikompana suhteessa ympäristöönsä.

4. Etsikää elokuvasta kohtia, joissa esiintyy Justiina. Pohtikaa mitä kuvakulmia Justiinan kuvaamiseen on käytetty. Katsokaa erityisesti vielä kohtaus, jossa Pekka kiipeää ränniä pitkin asuntoon ja tämän jälkeen kohtaus, jossa Justiina makaa pökertyneenä maassa olohuoneensa lattialla. Minkälainen tunnelma kohtauksessa vallitsee, miten Justiina on kuvattu?

5. Katsokaa elokuvasta kohtaus, jossa Pätkä kiipeää kerrostalon ränniä pitkin Pekan luokse. Minkälaisia kuvakulmia kohtauksessa on käytetty?

6. Katsokaa elokuvasta kohtaus, jossa lumimies kiipeää kalliolle ja seurueen jäsenet pyörtyvät yksi kerrallaan. Miten lumimies on kuvattu ja mikä kuvakulmia kohtauksessa on käytetty?

7. Etsikää lehdistä kuvia ja pohtikaa:

  • Onko valokuvissa käytetty sammakko- vai lintuperspektiiviä?
  • Miksi valokuvaaja on päätynyt kyseiseen kuvakulmaan?
  • Minkälainen tunnelma kuvassa on?
  • Miten kuvan tunnelma muuttuisi, jos kuvakulmaa vaihdettaisiin?

Kameran liike ja leikkaus

Elokuvaa kuvattaessa kamera voi liikkua monella eri tavalla kuten vaaka- ja pystysuunnassa, kameralla voidaan myös zoomata eli tarkentaa haluttuun kohteeseen. Kamera voi kulkea elokuvan hahmojen rinnalla tai kameralla voidaan seurata elokuvan hahmon katseen suuntaa. Kameran liikkeen avulla saadaan kuvaukseen elävyyttä. Kameran liikkeen suunnan ja nopeuden avulla voidaan vaikuttaa kohtauksen tunnelmaan.

8. Te elokuvaa katsoessasi havaintoja siitä, miten kamera liikkuu eri kohtauksissa. Voitte myös katsoa elokuvan seuraavat kohtaukset ja pohtia niiden osalta kameran liikettä:

  • Pätkä kiipeää kerrostalon ränniä pitkin
  • Pätkä koputtaa oveen, kun Pekka nukkuu sisällä
  • Pekka ja Pätkä keskustelevat kotona
  • Seurue istuu junan ravintolavaunussa
  • Pätkä kaatuu bussista noustessa lumihankeen
  • Hiihtoretki

9. Pohdi, miten kameran liikkeen avulla elävöitetään elokuvaa sekä miten komedian lajityypin piirteitä tuodaan esille kameran liikkeen avulla.

Elokuvan kohtausta ei yleensä kuvata kerralla eli yhdellä otoksella, vaan elokuvan kohtausta kuvataan useammalla kerralla ja otokset yhdistetään toisiinsa leikkauksen avulla. Otoksissa on usein käytetty eri kuvakokoja ja kuvakulmia hyödyksi. Leikkaus yhdistää toisiinsa elokuvan kuvauksen keinoja ja näin leikkauksen avulla elokuvan tarinnankerronnasta tulee sulavampi. Kohtauksien välille voidaan tehdä myös siirtymiä ja korostaa kohtauksien vaihtumista toisiinsa.

10. Laske elokuvan aikana, kuinka monta siirtymää ja korostettua leikkausta elokuvassa on.

Visuaaliset tehosteet ja trikit

Elokuvaa kuvattaessa erilaisilla kikoilla ja visuaalisilla tehosteilla voidaan luoda elokuvan lajityypille ominaista tunnelmaa ja toisaalta myös tehdä efektien avulla mahdottomasta mahdollista. Kikkoja hyödyntämällä voidaan luoda erilaisia illuusioita. Visuaalisia tehosteita käytetään muun muassa siksi, että valkokankaalle voidaan toteuttaa jotain sellaista, joka muuten olisi liian kallista oikeasti toteutettavaksi.

Aikaisemmin elokuvatuotannossa tehosteita luotiin kameran avulla, nykyisin monimutkaisia erikoistehosteita tehdään digitaalisesti tietokoneella. YouTubesta löytyy paljon videoita siitä, miten elokuviin on luota visuaalisia tehosteita digitaalisesti ja miltä elokuvien kuvaaminen on näyttänyt. Esimerkkejä voi etsiä esim. hakusanoilla ”Visual Effects” tai ”VFX”.

Digitaalisten tehosteiden maailmaan pääsee tutustumaan myös katsomalla kuvasarjat elokuvien kuvauksista sekä valmiista elokuvista:
Vivas.fi: Tältä elokuvakohtaukset näyttävät ilman erikoistehosteita

Ideoita omien elokuvatrikkien tekemiseen sekä harjoituksia liittyen Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä -elokuvaan löydät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elokuvapolulta.

Trikkivideoiden lisäksi kuvatkaa oma elokuvatraileri esimerkiksi iMovien tai muun valmiin elokuvasovelluksen avulla. Ylen Uutisluokan kautta löydät hyviä vinkkejä videon tekemiseen.